- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
107-108

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metsälait-Metsänistutus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Metsälait. Metsälaki Suomen
Suuriruhtinaanmaalle 3/9 1886, muutettu
13/5 1919; Julistus siitä, mitä metsälakia
käytettäessä eräissä tapauksissa on
noudatettava 3/9 1886; Asetus toimenpiteistä
metsänhävittämisen estämiseksi 2/11 1917;
Senaatin päätös, joka sisältää tarkempia
määräyksiä viimeksimainitun asetuksen
voimaanpanosta 8/11 1917.

Metsälautakunta ks. Kunnanmetsälautakunta
ja Lääninmetsälautakunta.

Metsämaa, kunta Turun ja Porin
läänissä, Satakunnan eteläosassa; 91,6 km2,
1,839 as. (1926).

Metsämaaperäoppi selvittelee metsien
ja metsätalouden riippuvaisuutta
maaperäsuhteista sekä erilaisten
metsätaloudellisten toimenpiteiden (esim. eri
hakkuutapojen) vaikutusta maaperään.
[Aaltonen, „Metsiemme maaperä ja sen
metsänhoidollinen merkitys" (1926).]

Metsämies, Metsämiesten
Keskusseuran aikakauskirja, ilmestynyt
v:sta 1909 Tampereella.

Metsämyyrät (Hypudæus), myyrän
heimoon kuuluvia jyrsijöitä, joilla häntä
korkeintaan 1 1/2 kertaa päätä pitempi,
kuono lyhyt, pyöreäpäinen; jalat
pitemmät ja ruumis solakampi kuin oja- ja
peltomyyrillä. Selkäpuoli punaruskea,
vatsa valkea tai vaaleanharmaa. —
Pitkähäntäinen m. (H. glareolus)
on yleinen koko Suomessa, asuu
mättäisillä niityillä, aina veden lähistöllä.
Pituus n, 10 cm, häntä 4-4,5 cm. —
Ruskea m. (H. rutilus) ja
harmaakupeinen m. (H. rufocanus)
ovat Lapissa ja Pohjois-Suomessa eläviä
lajeja, lyhythäntäisempiä. Kaikki m. syövät
sekä kasvi- että eläinravintoa, jyrsivät
m. m. heinänjuuria niityillä ja
hävittävät ihmisten ruokavarastoja.

Metsänarvioiminen, metsätaksatsioni,
on metsän puuvaraston suuruuden ja tavallisesti
myöskin sen raha-arvon määrääminen; välistä
saatetaan m:lla laajemmassa merkityksessä
tarkoittaa koko metsätalouden järjestelyä.

Metsäneuvos ks. Metsähallinto.

Metsänhaaskaus, rikos, mikä
tapahtuu, kun joku toisen maalla, ilman
laillista oikeutta tahallansa kaataa
kasvavan puun tahi vahingoittaa sitä tai ottaa
kuivunutta tahi tuulenkaatamaa puuta
tai kasvavasta puuista varpuja, juuria,
tuohia, tervaa, käpyjä tahi pähkinöitä
(Rikoslaki 33:1). vrt, Metsänhävittäminen.

Metsänhoitaja. 1. Kaikkien korkeamman
metsänhoitotutkinnoin suorittaneiden
metsänhoitomiesten yleinen nimitys.
— 2. Valtion metsänhoitoalueella toimiva,
sen metsätaloutta ja hallintoa omintakeisesti
johtavan metsänhoitomiehen virkanimitys.

Metsänhoito, metsätalouden osa, joka
rasittaa metsien perustamisen, kasvattamisen
ja uudistamisen sekä niiden suojelemisen
ulkonaisilta tiuhoilta. Metsiä perustetaan
kylvämällä ja istuttamalla; metsien
kasvatustoimenpiteisiin kuuluvat
taimiston hoito, kasvatus- l.
harvennushakkaukset ja karsiminen;
metsänuudistaminen tapahtuu erilaisilla
uudistus- l. päähakkauksilla, jolloin
turvaudutaan joko luonnonkylvöön tai
metsänviljelykseen. [Cajander, „Metsänhoidoin
perusteet" I-II (1916, 1917); Hannikainen
(1919); Borg (1922); Stenbäck (1925).]

Metsänhoitokonsulentti, korkeamman
metsänhoidollisen sivistyksen saanut,
maanviljelysiseuirojen ja eräiden
metsätaloudellisten yhdistysten
palveluksessa oleva virkailija.

Metsänhoito-oppi, metsätieteen osa,
joka selvittelee, miten metsiä on perustettava,
kasvatettava, uudistettava ja suojeltava.
[Hannikainen (1919); Borg (1922); Stenbäck (1925).]

Metsänhoitoyhdistys ks. Suomen
Metsänhoitoyhdistys
ja Tapio.

Metsänhävittäminen. Asetuksessa
toimenpiteistä m:n ehkäisemiseksi 2/11 1917
katsotaan m:ksi, jos metsää siten
hakataan tai maa jätetään hakkauksen
jälkeen sellaiseen tilaan tai sitä siten
käytetään, että metsän luontainen
uudistuminen joutuu vaaraan sekä, jos nuorta
kasvuisaa havumetsää pienemmän
puutavaran valmiiistami seksi niin hakataan,
että hakkaus on ristiriidassa metsän
järkiperäisen harventamisen kanssa.
M:tä laajemmassa merkityksessä on
jokainen toimenpide, jonka seurauksena
metsän tila käy huonommaksi, kuin se
ennen on ollut. vrt. Metsänhaaskaus.

Metsänistutus. M:ssa käytetään
useita eri istutustapoja: 1) kuoppaistutus
paljain juurin,
tavallisin istutustapa
3-5-vuotisille kuusen ja lehtikuusen taimille;
2) kuoppaistutus multalohkareen kera,
kallis istutustapa, käytetään erityisen
arkoja taimia istutettaessa; 3) puristamalla
istutus,
maahan tehdään reikiä, näihin
istutetaan taimet, reikä täytetään
,,puristamalla", tekemällä puikolla tyhjä
reikä aivan istutusreiän viereen; käytetään

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:55:22 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0062.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free