- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
109-110

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metsänkylvö-Metsärevisioni

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


1-vuotisille männyn- ja 2-3-vuotisille
kuusen taimille; 4) istutus täytettyyn
kuoppaan,
istutuskuoppa täytetään
hieman kukkuralle ja siihen tehtyihin
reikiin istutetaan 2-4 pientä tainta; käytetään
1-3-vuotiaille kouluttamattomille havupuiden,
taimille; 5) kupuistutus,
istutuskuoppaa ei tehdä, vaan taimi istutetaan
maan päälle tehtyyn multakasaan; käytetään
hyvin märillä mailla. [Borg (1926).]

Metsänkylvö toimitetaan sopivimman
keväällä heti lumen sulamisen jälkeen.
Syyskylvöäkin voidaan käyttää, mutta
se on toimitettava niin myöhään, etteivät
siemenet idä enää samana vuonna. [Borg (1926).]

Metsänomistajain Keskinäinen
Metsäpaloapuyhdistys,
virallisesti
Suomen M. K. M., Helsingissä, per.
1916 maatalousammatillisten edistysjärjestöjen,
Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapioin, Suomen
Maatalousseurojen Keskusliiton ja
maanviljelysseurojen toimesta. Vakuutuskanta
yli 800 milj. mk. 31/12 1925.

Metsänomistajain Metsäkeskus o.-y.,
Helsingissä, per. 1922, edistää ja ohjaa
metsänomistajain metsätaloutta sekä
heidän metsähyödykkeittensä edullisinta
hyödyksikäyttämistä. Yhtiöön kuuluu n.
8,000 jäsentä, joukossa kuntia, seurakuntia,
osuuskuntia sekä muita yhteisöjä.
Osakepääoma 10 milj. mk.

Metsänrauhoitus. Metsälain mukaan
on lääninmetsälautakunnalla oikeus
väliaikaisesti rauhoittaa osaksi tai kokoinaan
metsä, jota on hävitetty. M. käsittää
hakkaamisen tai metsämaan käyttämisen
taikka kummankin kielloin joko rajoituksilla
tai rajoituksitta. Kotitarvepuidenottoa ja
metsämaan laiduntamista ei kuitenkaan
rauhoituksella saa kieltää, ellei metsän
uudistaminen sitä vaadi (Asetus 2/11 1917).

Metsäntuotteiden lauttaaminen. 23/7
1902 annetun vesioikeuslain II luvussa,
jonka säännöksiä on osaksi muutettu
28/10 1915, on yleisesti säännöstelty m. l.
Useille vesistöille on sen lisäksi
vahvistettu lauttaussäännöt.

Metsänvartija, toimihenkilö, jonka
tehtävänä on määrätyllä alueella,
vartiopiiriissä, suojella metsää vahingoilta,
ensi sijassa valvoa, ettei mitään lainvastaista
toimiteta, sekä katsoa, että piirin
asukkaat noudattavat heitä koskevia
järjestysmääräyksiä. M:t ovat
metsänvartijavalan vannoneita ja esiintyvät
haaskaus- ja rikosjutuissa sekä ilmiantajina
että todistajina. — Metsänvartijakoulu,
metsäkoulu, ks. Metsäopetus.

Metsänviljelys merkitsee metsän
keinollista perustamista ja uudistamista s. o.
metsänkylvöä ja -istutusta. M. tulee
yleensä kalliimmaksi kuin luontainen
metsänuudistus, mutta se tarjoaa
viimemainitun ohella etuja: metsä uudistuu
nopeammin, täydellisemmin ja tasaisemmin.
M. on välttämätön: 1) autiomaita
metsitettäessä, 2) kuntoon laitettaessa
hakkuualoja, joilla propsi- tai muun
pienehkön puutavaran hakkuun jälkeen
ei ole kelvollista nuorta metsää eikä
kelvollisia siemenpuita, 3) uudistettaessa
yli-ikäistä metsää, 4) tahdottaessa uutta
puulajia vallitsevan tilalle, 5)
siemenvuoisien harvinaisuuden vuoksi
metsänrajalla, [Ilvessalo, „Suomen metsät ja
metsänviljelysi" (1924); Borg, „Metsän
kylvö ja istutus" (1926).]

Metsäopetus. Korkein m. annetaan
Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä
tiedekunnassa. Metsäkouluja 4 kpl.:
Lammilla (Evon), Ätsärissä (Tuomarniemen),
Pieksämäellä (Nikkarilan), Rovaniemellä
(Rovaniemen). Näissä kouluissa, joissa on
2-vuotinen kurssi, valmistetaan metsätyönjohtajia
(Laki ja asetus 17/2 1922, johtosääntö 10/8 1922).
Metsänhoidollisia talvikursseja
toimeenpannaan Tuomainiemen metsäkoululla
(2 kk.) ja Ylävuoksen maamieskoululla (3 kk.).

Metsäpalovakuutus. Suomessa
toimivat m.-laitokset ovat: Keskinäisen
Vakuutuslaitoksen „Sammion" m.-osasto
Turussa (v:sta 1914), Suomien Metsänomistajain
Keskinäinen Metsäpaloapuyhdistys
(v:sta 1916) Helsingissä.

Metsäpehku ks. Karikkeet.

Metsäpirtti, kunta Viipurin läänissä,
Karjalan kannaksella, Laatokan rannalla,
Venäjän rajalla; 187,2 km2,
5,391 as. (1926).

Metsäpolitiikka on se talouspolitiikan
osa, joka käsittelee metsien ja metsätalouden
julkisoikeudellista sekä taloudellista asemaa
valtion- ja kansantaloudessa. Sovellettu l.
käytännöllinen m. käsittää toimenpiteet,
joihin valtiovalta, yhteiskunta tai erinäiset
yhteisöt ryhtyvät tai joihin niiden tulisi
ryhtyä metsätalouden edistämiseksi. [Pekkala,
„Metsäpolitiikka" (Valtiotieteiden Käsikirja
1922); Endres, „Handbuch der Forstpolitik"
(1922); Weber, „Forstwirtschaftspolitik" (1926).]

Metsärevisioni, metsätaloudellinen
tarkastustoimi, jolla määrätyn ajanjakson
kuluttua otetaan selville, onko
metsätaloussuunnitelmassa määrätyt hakkuut
ja metsänhoitotyöt oikein ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 12:55:22 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0063.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free