Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metsäsika-Metsästys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
asianmukaisesti suoritettu, kaipaako metsän tila
erityisiä toimenpiteitä ja olisiko saavutetun
kokemuksen perusteella tehtävä muutoksia
metsätaloussuunnitelmaan.
Metsäsika, mäyrä (ks. t.).
Metsästatiikka, metsätasapaino-oppi
(ks. t.).
Metsästys, kalastuksen ohella
vanhimpia elinkeinoja. Sen tuotteina ovat
villit eläimet, pääas. nisäkkäät ja
linnut, ampuma-asein tapetut tai muuten
pyydystetyt. — Ajometsästyksessä
miehet ketjussa ajavat riistan (jänikset,
ketut, kauriit, hirvet, fasaanit, ennen
sudet ja karhut) paikallaan seisovaa
ampujien ketjua vastaan, 1800-luvun
loppupuolelle saakka pitäjittäin
toimeenpannuissa suden- ja karhunajoissa
metsästys verkkoihin. Vastasataneella lumella
käytetään yksinkertaisempaa ajo-m:n
muotoa: yksi ajomies seuraa otuksen
jälkiä, pakottaen eläimen sopivalle paikalle
asettuneen metsästäjän ammuttavaksi.
Sitä ennen otus usein kierretään:
kuljetaan otaksutun makuupaikan ympäri
ja lasketaan sisäänmeno- ja ulostulo
jäljet, jotta voitaisiin todeta, onko eläin
kierroksessa. Lisäksi käytetään n. s.
pitkääsiimaa, liehuvilla, värillisillä
kangastilkuilla varustettua nuoraa, joka
vedetään kierroksen ympärille ja jota
peläten kettu ei poistu saarroksesta, —
Väijyessään odottaa metsästäjä riistan
saapumista. Luolan tai pesän lähistöllä
väijytään mäyriä, kettuja ja petolintuja.
Matkimalla houkutuspilleillä tai ilman
eläinten ääntä houkutellaan riista
(haukat, varikset, metso- ja teeripoikueet,
pyyt j. n. e.) ampumamatkan päähän.
Kirkkaina talviöinä houkutellaan kettuja
rotan tai jäniksen ääntä matkimalla.
Yleinen tapa on ampua talvisin teeriä puihin
asetetuilta ja vesilintuja (sotkia ja
koskeloita) keväällä ja syksyllä lähelle rantaa
ankkuroiduilta kuvilta. Variksia
houkutellaan ammuttaviksi elävällä tai
täytetyllä huuhkajalla, kettuja talvisin
haaskalta siten, että metsästäjä kuutamoisena
yönä asettuu esim. navettaan väijyksiin.
Leijonia ja tiikereitä, susia ja
karhuja väijyessään metsästäjä tav.
piiloutuu puuhun rakennetulle lavalle.
Vesilintuja ja kahlaajia ammutaan kevät- ja
syyslennolta siten, että metsästäjä
piiloutuu niiden ruokailu- tai
soidinpaikoille. — Hiipimällä koettaa
metsästäjä päästä koiran ja ajoväen avutta
lähestymään otusta. Hiipimällä lähestytään
rusakkojäniksen makuupaikkaa ja ammutaan
otus sen lähtiessä liikkeelle. Samalla
tavalla kierretään vastasataneella lumella
tavallinen jänis ja ammutaan joko makuulle
tai liikkeelle lähtiessä. Hiipimällä
lähestytään myös erittäinkin
Pohjoissuomessa talvisin ampumamatkan
päähän puiden latvoissa ruokailevia metsoja
ja teeriparvia tai lähestytään
viimemainittuja avoimesti ratsastaen tai
reellä ajaen. Samaan tapaan päästään
ampumaan saksanhirviä, kauriita j. n. e. —
Koiralla metsästettäessä käytetään
paikallaan haukkuvaa koiraa ammuttaessa
sellaisia eläimiä, jotka joko pysähtyvät
kuten hirvi koiran kohdattuaan tai
pakenevat puuhun kuten ilves, orava, teeri,
metso y. m., jolloin koira haukkuu otusta,
kunnes metsästäjä saapuu. Suomessa
yleinen tapa on metsästää tällälailla
metsoja ja teeriä suom. pystykorvan avulla
(pystykorvametsästys). Seisovaa koiraa
l. kanakoiraa (setterejä, pointteria,
Vorsteher’ia) käytetään metsästettäessä
kanalintuja, sorsia y. m., jotka vaaran
tullessa lymyävät, painautuvat maahan
(kanakoirametsästys). Tällöin koira etsii
luovimalla avoimella kentällä tai
metsässä ja linnut löydettyään seisahtuu,
jolloin metsästäjä lähestyy ja lintujen
turvautuessa supiinsa ampuu. Ajavan
koiran avulla (ajokoirametsästys)
Suomessa yleisesti metsästetään vars.
jäniksiä ja kettuja. Koira etsii riistan
sekä ajaa sitä jälkiä seuraten ja haukkuen,
kunnes metsästäjä pääsee sen
ampumaan. Ajokoirametsästykseen käytetään
myös mäyräkoiraa ja mäyräajokoiraa
(saks. Dachsbracke). Luolakoirien
(foksterrierien ja mäyräkoirien) avulla
metsästetään kettuja, mäyriä ja saukkoja,
joskus kaniineja. Koira ajaa otuksen
luolasta, jolloin metsästäjä sen ampuu,
tai pysyttää se sen luolassa ilmaisten
alituisesti haukkumalla eläimen
olopaikan, jotta metsästäjät kaivamalla
lyhyintä tietä pääsisivät siihen käsiksi.
Vetokoira on saanut nimensä siitä, että se
ikäänkuin vetää ilmasta eläimen hajua
sieraimiinsa ja johtaa kytkettynä
metsästäjän otuksen luo. Näin metsästetään
Ruotsissa hirviä, Suomessa ennen
peuroja. — Uuvutusajossa l.
parforce-m:ssä uuvutetaan riista
hellittämättömällä takaa-ajolla, jonka jälkeen
koirat sen saavuttavat tai se lopetetaan
muulla tavalla, tav. ampuma-aseitta.
Englannista on tunnettu metsästysratsastus,
varsinkin ketunajo koirien avulla ja
ratsain. Vinttikoiria käytetään ajamaan ja
kiinniottamaan jäniksiä, susia y. m.
Suomessa uuvutetaan hiihtämällä susia,
ilveksiä ja ahmoja verraten pehmeän ja
syvän lumen aikana. — Haukalla
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
