Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 121-122 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Metsävero-Metz

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Suomen maa-ala omistajaryhmittäni ja
pääluokittain. I kasvullisia metsämaita,
II huonpkasvuisia metsämaita, III joutomaita,
IV viljelysmaita, niittyjä, tontti- ja tiealueita.
— 1. Yksityismaat (52,1 %, 17,90 milj. ha).
— 2. Valtionmaat (39,7 %, 13,64 milj. ha).
— 3. Yhtiöiden maat (6,4 %, 2,22 milj. ha).
— 4. Kirkollisvirkatalojen ja kuntien maat
(1,8 %, 0,60 milj. ha).

Venäjän-Aasian merkitys puunkysynnän
tyydyttäjänä supistuu sen valtavasta
metsäalasta (347 milj. ha) huolimatta
sangen vähiin. Euroopan Venäjän ja
Kaukaasian metsäala on suunnilleen 150
milj. ha, josta pohjoinen havumetsäalue
muodostaa 3/5. Venäjän jälkeen
Euroopan laajin metsäala on Ruotsilla 24 milj.
ha, sitten seuraa Suomi, jonka metsäala
on 21,4 milj. ha. [Ilvessalo,
„Metsätalous" (Valtiotieteiden Käsikirja, 1922);
Zon & Sparhawk, „Forest Resources of
the World" (1923); „Les Forêts.
Renseignements statistiques concernant
différents pays" (1924).]

Metsävero, maavero, jota tilalta
kannettiin sen perusteella, että tilalle
kuului metsämaata enemmän kuin mikä sille
tynnyrinalaluvun mukaisen veronpanotavan
mukaan olisi oikeastaan ollut tuleva tilan
saamaa manttaalia kohti. M:n kantaminen
lakkautettiin muualla Suomessa paitsi
Ahvenanmaalla 1/1 1925 (Laki 29/11 1924).

Metsäviikunapuu, sykomori (ks. t.).

Metternich [-ih], Klemens von
(1773-1859), itäv. valtiomies, ruhtinas. Lähettiläänä
Pariisissa 1806-09, v:sta 1809 ulkoministerinä ollen
Wienin kongressin ja sitä seuranneen taantumuksellisen
suurvaltapolitiikan johtavia miehiä, valtiokanslerina
1821-48. [von Srbik (saks,, 1925).] — Metternich,
Pauline (1836-1921), o. s. Sándor, M:n
pojan Richard M:n puoliso. Julk. muistelmia.

Kl. von Metternich

Mettlach [-lah], kylä lähellä Trieriä
Länsi-Saksassa. Posliini- ja mosaiikkitehdas,
seinä- ja lattialaattojen valmistusta.

Mettrayn järjestelmä [-rē’n], yhden
perheen asuttaviksi aiottujen työväenasuntojen
nimitys. Se johtuu läh. Toursia Ranskassa
olevasta pahantapaisten poikien kasvatuslaitoksesta,
jossa pojat jaetaan ryhmiin, n. s. perheisiin,
kukin eri rakennuksessa.

Metusialem, Metusala, 1 Moos. 5₂₁
ja seur. mukaan ihmiskunnan esi-isiä,
kuuluisa korkeasta iästään.

Metvursti (saks.), tiukkaan puristettu
vahvasti maustettu savustettu makkara.

Metyleenisini, tiatsiiniväriaine, jolla
on suuri merkitys pumpulin värjäyksessä,

Metyyli, orgaanisissa aineissa yleinen
radikaali CH₃. — Metyylialdehydi,
formaldehydi (ks. t.). — Metyylialkoholi,
puusprii, CH₃OH,
alkoholisarjan ensim. jäsen, syntyy puun
kuivatislauksessa. Puhtaana väritön, helposti
syttyvä, heikosti alkoholinhajuinen neste.
Ominaisp. 0,796, kiehumap. 66°. Sekoaa
veteen kaikissa suhteissa. Hapetettaessa
syntyy perättäin formaldehydiä,
muurahaishappoa ja hiilihappoa. Puhtaana m.
on vähemmän myrkyllistä kuin tav.
alkoholi, mutta sisältänee n. s.
puuspriinä jotakin vaikeasti erotettavaa
sivutuotetta, joka aiheuttaa kovan
juopumuksen, oksentamista, sokeutta, kuoleman.
Tekn. tärkeä liuotin, käytetään lakka- ja
väriteollisuudessa, polttoaineena,
alkoholin denaturoimiseen. — Metyyliamiini,
CH₃. NH₂, typenpitoisten orgaanisten
aineiden hajiaantumistulos; syntyy myös
puun kuivatislauksessa. Palava, veteen
liukeneva kaasu, jota on runsaasti
silakan suolavedessä, jolle antaa sen
omituisen hajun. — Metyylibentsolit,
yhdistykset, joita syntyy, kun, yksi tai useampi
bentsolin vetyatomi korvataan metyylillä.
Yleisimmät toluoli, ksyloli (ks. n.).
— Metyylikloridi, CH₃Cl,
makeanhajuinen kaasu, tiivistyy helposti nesteeksi,
kiehumap, —22°. Käytetään väriteollisuudessa,
jään valmistuksessa, paikalliskuoletuksessa.
— Metyylisini, pumpulin värjäysaine.
— Metyylivihreä, pariisinvihreä,
silkin, pumpulin ja villan värjäysaine.
— Metyylivioletti, pariisinvioletti,
väriaine; käytetään metyylivihreän valmistukseen.

Metz [mets], kaup. Ranskassa
Lothringenissa, Moselin varrella. Goottilainen
tuomiokirkko, keskiaik. kaupunginportti.
Lujasti linnoitettu. Rauta-, kutoma- ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>