Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mielisairaslainsäädäntö-Mieroslawski
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
palaamaan estämällä sairas nauttimasta
tautia aiheuttavaa myrkkyä, kuten
alkoholia tai morfiinia. Välistä taas
henkisesti vahingoittavien vaikutelmien
poistamisella, muuttamalla sairas terveeseen
ympäristöön, voidaan palauttaa henkinen
tasapaino. Useimmissa tapauksissa on
kuitenkin tyydyttävä taudin parantamisen
asemesta potilaan hoitamiseen.
Tärkeimpinä tekijöinä tässä ovat lepo ja
rauha, vahva ravinto, sopiva työ ja henkinen
toiminta, rauhoittavat kylvyt, kääreet ja
lääkkeet. Taudin laadun ja asteen mukaan
voidaan mielisairasta hoitaa kotona, yksityisissä
perheissä, järjestetyssä perhehoidossa,
maanviljely siirtoloissa ja mielisairaaloissa.
Kehittyneintä m:oa edustaa mielisairaala
eri osastoineen. Suljetusta sairaalasta
siirretään maanviljelyssiirtolaan
sellaiset potilaat, jotka työkykyisinä voivat
nauttia suurempaa vapautta, kuitenkaan
vielä menestymättä perhehoidossa tai
kotioloissa. — Suomessa on suljettuun
sairaalahoitoon kiinnitetty päähuomio,
perhehoito on alkeellisella asteella,
maanviljelyssiirtoloita ei ole ensinkään.
Virallisen tutkimuksen mukaan arvioitiin
varsinaisten mielisairaitten luku v:n
1906 lopulla maassamme 11,710:ksi, siis
0,41 %:ksi maan koko väestöstä.
Tätä nykyä on valtion mielisairaaloissa
n. 1,500, kaupunkien mielisairaaloissa
n. 1,200, kunnallisissa piirimielisairaaloissa
lähes 2,000 ja kuntien kunnalliskotien
yhteydessä olevissa pienissä
mielisairasosastoissa n. 1,500 paikkaa.
Järjestetty perhehoito on otettu käytäntöön
kolmen kaupunkikunnan, Helsingin,
Turun ja Tampereen, toimesta.
Mielisairaslainsäädäntö. Mielisairaanhoitoa
koskevat yleiset määräykset sisältyvät pääasiassa
28/5 1889 annettuun asetukseen sairasmielisten
hoidosta sekä tarkempia määräyksiä sairasmielisten
hoidosta sisältävään hallinnolliseen julistukseen.
Nämä määräykset ovat paraillaan uudistuksen alaisina.
Mielisairaus on aivotauti, joka
syntyy sairaalloisista muutoksista ja
toimintahäiriöistä keskushermostossa,
ilmeten erilaisina sairausoireyhtyminä
henkisen elämän alalla. Tärkeimmät oireet
ovat harha-aistimukset, harhaluulot,
ajatustoiminta-, mieleenpainamis- ja
muistihäiriöt, tunne-elämän ja tahdontoiminnan
sairaalloiset muutokset. M:n syyt ovat
sekä sisäisiä että ulkonaisia. Sisäisistä
mainittakoon perinnölliset seikat ja
niiden pohjalla syntyvä henkinen
rappeutuminen. Ulkonaisista mainittakoon
ruumiilliset taudit (kuumetaudit, kuppa
y. m.), myrkytykset (alkoholi, morfiini,
kokaiini, häkä y. m.), päätä kohtaavat
vammat, henkiset seikat (mielenliikutukset,
liikarasitus, jatkuva jännitys).
Tavallisesti vaikuttavat useat seikat
yhteisesti m:n syntyyn. Tärkeimmät
nykyisin erotettavat mielisairausryhmäit ovat:
manis-depressiivinen m., paranoia l.
vainoharhaisuus, nuoruudentylsistyminen,
vanhuudentylsistyminen, myrkkyjen
aiheuttamat m:t, paralysia l. kupan
jälkitylsistyminen, psykogeeniset ja
degeneratiiviset m:t, epileptinen l.
kaatumatautinen tylsistyminen.
Mielle. Tätä sanaa käytetään
aistimusten, havaintojen ja mielikuvien,
käsitteiden, s. o. kaikkien tietopuolisten
sieluntoimien yhteisnimityksenä.
Mielleyhtymä, mielleassosiatsioni,
sielut., mielteiden yhdistys, joka vaikuttaa,
että mielteen esiintyminen tajunnassa
itsestään tuottaa toisen mielteen tajuntaan.
Mielteet, jotka yhtaikaa ovat tajunnassa,
liittyvät toisiinsa siten, että vastedes
uudistavat toinen toisensa (nähdessäni ihmisen
muistan ympäristön, missä ennen olen hänet
nähnyt, — „yhdenaikaisuuden m.-laki").
Peräkkäin, keskeytymättömässä jaksoissa
esiintyneet mielteet uudistuvat samassa
järjestyksessä (kun oppii ulkoa runon,
niin sanat ja mielikuvat liittyvät siten
toisiinsa, — ,,sarjan- laki"). Nämä kaksi
lakia voidaan yhdistää „ulkopuolisena"
eli „kosketuksen" (kontiguiteetin) m:nä.
„Sisällyksen" m. ilmenee, kun mielle
muistuttaa toista jossakin kohden
yhtäläistä miellettä (jalopeura tiikeriä tai
sankaria, — „yhtäläisyyden m.-laki") tai
vastakkaista miellettä (talvimaisema
kevättä, — „vastakohtaisuuden m.").
Mieltämisteoria. M:n mukaan on
oikeudenloukkaus tahallinen, jos
tekijällä tekotilaisuudessa on ollut
tietoisuus tekonsa aikaansaamasta
oikeudenloukkauksesta.
Mierasjärvi, n. 8 km pitkä,
luonnonkaunis järvi Lapissa Utsjoen
latvoilla.
Mierevelt [mīrefelt], Michiel
Janszoon van (1567-1641), holl. taidemaalari,
kuuluisa ja tuottelias muotokuvaaja.
Mieris [mīr-], Frans van,
vanh. (1635-81), holl. laatu- ja muotokuvamaalari.
Mieroslawski [-a’vski], Ludwik
(1814-78), puol. vallankumousmies. Otti
osaa vapausliikkeisiin eri maissa; vapaajoukon
päällikkönä Puolan kapinassa 1863.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
