Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 139-140 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Miimos-Mikael

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Miimos (kreik.), rahvaanomaisista
matkintakujeista kehittynyt monivivahteinen,
osaksi miimillisesti esitettäväksi,
osaksi lausuttavaksi tarkoitettu kreik. ja
roomal. kirjallisuuslaji.

Miina. 1. Muinaiskreik. raha = 1/60
talenttia. — 2. Nyk. Kreikan painomitta
= 1,5 kg.

Miina, voimakas räjähdyspanos, joka
maalla sovitetaan maahan, muuraukseen j. n. e.
(maa-m.), merellä teräslevykuorukseen
(meri-m.). Maamiinoilla rikotaan vars.
liikennerakenteita esim. siltoja tai räjäytetään
niitä asemasodassa vihollisen tukipisteiden alla.
Sytytys sähköllä tai tulilangalla. — Merimiinoissa
erotetaan 1) uivat m:t, jotka tav.
ankkuroidaan määräsyvyydelle, mutta myös päästetään
ajelehtimaan (ajo-m.). Ne räjähtävät tav.
aluksen kosketuksesta; 2) pohja- l. linnoitus-m:t,
jotka upotetaan pohjaan ja sytytetään rannalla
olevista tähystysasemista sähkökipinällä. Käytetään
matalahkossa vedessä ja tav. linnoitusten yhteydessä.
Myös käytetään nopeasti vajoavia uppom:oja
sukellusveneitä vastaan. — Nykyaikaisen m:n
räjähdyspanos painaa 100-300 kg, meri-m:n
valmistushinta nousee n. 20,000-30,000 mk:aan.
— M:ksi sanotaan myös miinanheittäjän
granaatintapaista ammusta.


Sähkömekaaninen miina
(halkileikkaus). B
latausläppä, C pohjaläppä, D
laukaisutappi, jossa lasiputki
a, jossa on kaliumkloraattia
lyijyputkessa b; tätä
suojelee messinkihattu c, joka
miinaa laskettaessa otetaan
pois; e messinkiputki, jonka
toisen pään sulkee
puuhylsy d, jossa on johtoihin x
ja z yhdistetty sähköpatteri,
f kuparisilinteri, joka
sisältää sytytyspanoksen g,
h laukaisija, joka on
yhdistetty 2:een eristettyyn
johtolankaan w ja w₁;
edellinen näistä langoista z on
yhdistetty viiteen
sähköpariin, toinen
varmuuskojeeseen s, johon myös lanka
w₁ päättyy, ollen toisesta
päästään yhdistetty
patteri-johtoihin x ja z.

Miinalaiva on miinain kuljetuksessa
ja niiden laskemisessa toimiva laiva.

Miinanheittäjä on pienehkö kone,
jolla ammutaan miinoja vihollisen
asemiin. Niitä on kolmea eri ryhmää:
raskaita, keskikokoisia ja kevyitä. Niiden
painot vaihtelevat 100-600 kg ja
ampumanopeus 15-1,000 laukaukseen tunnissa.
Ammukset, joiden paino vaihtelee muutamasta
kg:sta aina 100 kg:aan saakka, sisältävät
sekä räjähtävän granaatin että ampumapanoksen.
Räjähdysvoima on erittäin suuri.


Miinanheittäjä. 1 pyörät,
2 aisat, 3 jalusta,
4 tarvelaatikko, 5 perälevy,
6 putki.

Miinoa, kylä Rukajärvellä Itä-Karjalassa.

Miinoankivi, rajakivi Kuhmoniemellä
Vienan-Karjalan rajalla.

Miiri, tähtit. observatorion läheisyydessä
oleva merkki (kivipatsas ynnä ristikko), jota käytetään
meridiaanin merkkinä ja kaukoputkien
kollimatsionivirheen määräämiseen.

Mijas [-a’s], joki Uralin vuoristossa,
Venäjällä; Tobolin lisä joen Issetin syrjäjoki.
Yläjuoksun varrella runsaita kultalöytöjä.

Mika. 1. Juut. profeetta, Moreshetin
kylästä, ennusti Jerusalemin häviötä
Hiskijan aikana. Lienee kirjoittanut vain
luvut 1-3 Mikan kirjasta. — 2.
Israelilainen profeetta (M. ben Jimla),
vaikutti Samariassa Ahabin aikana.

Mikado (jap. = „korkea portti"),
Japanin hallituksen nimitys, jota Euroopassa
us. käytetään Japanin keisarin (jap.
tenno) arvonimenä.

Mikael (hepr.), juutalaisuudessa ylin
seitsemästä pääenkelistä. M:n kunniaksi
vietetään us. juhlia, vrt. Mikkelinpäivä.

Mikael (ven. Mihail), ven.
ruhtinaita. — 1. M. Fedorovitš
(1596-1645), Venäjän tsaari, ensim. Romanovin
sukua, hallitsi 1613-45. Hallituksen vars.
johtajana oli kuolemaansa saakka (1633)
M:n isä patriarkka Filaret.
— 2. M. Nikolajevitš (1832-1909),
suuriruhtinas, Nikolai I:n poika. M. oli
puheenjohtajana salaisessa konferenssissa,
joka valmisti Suomen oikeuksia loukkaavan
helmikuunmanifestin 1899. — 3. M.
Aleksandrovitš (1878-1918),
suuriruhtinas, Aleksanteri III:n poika,
vanhemman veljensä Yrjön 1899 kuoltua
perintöruhtinaana, kunnes Nikolai II:lle
1904 syntyi poika. Kun Nikolai II
luopui 1917 kruunustaan M:n hyväksi, ei
tämä suostunut sitä vastaanottamaan,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>