- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
163-164

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mistell-Mitta

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


oksilla. Lehdet ainavihannat, kapeat,
vastakkaiset; kukat vihreät,
yksineuvoiset; hedelmä valkea marja.
Siemenet leviävät lintujen välityksellä;
siemenen itäessä kasvaa siitä imujuuri
isäntäkasvin jälkeen. — Englantilaisten
joulukoriste, jonka alla tapa sallii
suutelemisen.

Misteli, Franz (1841-1903), sveits.
kielentutkija; tutkinut myös suomea ja
unkaria. Pääteos: „Charakteristik der
hauptsächlichsten Typen des Sprachbaues".

Mister [mistə] (engl.), herra (lyh.
Mr.), arvonimi, jota käytetään kaikista
miehistä, joilla ei ole korkeampaa arvonimeä (lord, sir).

Misti, tulivuori Perussa, 16 km
Arequipasta koilliseen; 6,100 m.

Mistraali, Etelä-Ranskan
Välimerenrannikolla usein puhaltava voimakas,
toisinaan hyvin kylmä luodetuuli.

Mistral [-a’l], Frederi
(1830-1914), uusprovencelainen runoilija. Koetti
herättää uudelleen eloon provencenkielen
ja perusti sitä varten „Lou Felibrige"
seuran. Pääteos idylli „Mireio". Sai 1904
Echegarayn kera Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Mistress (engl.), (perheen-) emäntä
[äänn. mistrəs], rouva [äänn. misis], lyh.
Mrs. Mrs. asetetaan sukunimen tai
miehen kokonimen eteen tai lesken nimessä
leskivaimon kokonimen eteen.

Misääri (ransk.), kurjuus, surkeus;
eräissä korttipeleissä peli, jonka voittaa,
kun välttyy tekemästä yhtään tikkiä.

Mitali (it.), muistoraha, palkintoraha.
vrt. Jääkäriliike (kuva).

Mitani, heettiläiseen kansanryhmään
kuuluneen kansan viimeistään 1600 e. Kr.
Eufratin yläjuoksun varrelle perustama
valtakunta.

Mitau [mī-] (latv. Jelgava),
kaup. Latviassa, Riiasta lounaaseen; ent.
Kuurinmaan pääkaup. 29,000 as.

Mitoosi, karyokineesi (kreik.),
välillinen solunjakautuminen, on
semmoinen solunjakautuminen, jossa tuman
kromatiini moninaisten ryhmitysten ja
jakautumisten jälkeen jakautuu mahdollisimman
tarkoin tytär- l. vesasolujen kesken.

Mitra (kreik. ja lat.), muin.-kreik.
naisten päähine (myssy), aasialaisilla
myös miesten päähineenä; piispan
päähine kat. kirkoissa.

Mitra, muinaispers., alk. int. jumaluus.
M. oli alk. ehkä auringon jumala,
myöhemmin hänet käisitettin myös valan ja
uskollisuuden jumalaksi, totuuden ja
oikeuden suojelijaksi. Ensim. vuosisatoina
j. Kr. M:n palvonta salaseuraisuudeksi
muuttuen levisi kautta Rooman valtakunnan
saaden vars. sotilaspiireissä kannatusta.

Mitraljöösi (ransk.), kuularuisku
(ks. t.).

Mitridates VI (132-63 e. Kr.),
Pontoksen kuningas 120-63 e. Kr. V:sta 111
M. laajensi valtakuntaansa Mustanmeren
itä- ja pohjoisrannoilla, valloitti sitten
suuren osan Vähää-Aasiaa ja 89 myös
sen roomal. osan sekä murhautti
sikäläiset roomalaiset. Sullan voittamana hänen
oli 85 luovuttava valloituksistaan
Vähässä-Aasiassa, Toisen sodan jälkeen 83-81
puhkesi 74 kolmas, jossa Lucullusi voitti sekä
hänet että hänen liittolaisensa
Armeenian kuninkaan Tigraneen. M. valloitti
kuitenkin takaisin Pontoksen, mutta sen
valloitti Pompeius 66-63, ja M. teki itsemurhan,

Mitropa, lyh. sanoista
Mitteleuropäische Schlafwagen- und
Speisewagen Aktien-Gesellschaft,

saks. osakeyhtiö, per. 1916; harjoittaa
kansainvälistä makuuvaunu-, ravintolavaunu-
ja loistojunaliikennettä.

Mitscherlich [-šerlih], Alexander
(1836-1918), saks. kemisti, E. M:n poika,
sulfiittiselluloosamenetelmän perustajia.
Mitscherlich, Eilhard (1794-1863),
saks. kemisti, tutkinut pääasiassa fys.-kem.
seikkoja, erityisesti eri kasvutekijöiden
vaikutusta satoon; keksinyt isomorfian.

Mitta, tietty suure, jota käytetään
yksikkönä samanlaatuisten suureiden
suuruutta määrättäessä (niitä
mitattaessa). Alkukantaiset m:t olivat otetut
ruumiinosista ja tavanomaisista esineistä
(jalka, kyynärä, kannu, tynnyri), ja
olivat joko riippumattomat toisistaan tai
epämääräisessä riippuvaisuussuhteessa
(tynnyrinala = tynnyrin kylvön ala, auranala
= päivän kyntöala). Kun m:jen riippuvaisuus
perustuu määrättyihin fys. lakeihin, niin
syntyy m.-järjestelmä. Näistä
huomattavimmat ovat absoluuttinen
m.-järjestelmä l. C. G. S.-järjestelmä,

jonka mitat ovat johdetut perusmitoista cm, g
(massa) ja .sek., teknillinen m,-järjestelmä,
perusmitat m. kg* (paino) ja sek. sekä
käytännöllinen sähköopillinen
m.-järjestelmä,
perusmitat amperi ja ohmi,
— vrt. Metrijärjestelmä.Laillisista
m:ista
on säädetty 31/12 1921 annetussa
laissa, osaksi muutettu 28/5 1926 lailla, ja
29/4 1922 annetuissa asetuksissa,




<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0096.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free