- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
179-180

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Molla-Molukkirapu

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Molla l. mulla (arab.),
pappishenkilöiden arvonimitys turkkilaisilla
ja Keski-Aasian muhamettilaisilla.

Molli (lat. mollis = pehmeä), mus.
1. M.-asteikossa on koko- ja
1/2-askelten järjestys aivan sama kuin
duuriasteikossa, jos asteikko aletaan sävellajin
dominantista ja sen askelet lasketaan
siitä alaspäin. Mutta alkaen perussävelestä
ja laskettuna ylöspäin, kuten
duuriasteikkokin, muodostuu m.-asteikko
sävelaskeltensa puolesta aivan erilaiseksi.
— 2. M.-sointu on duurisoinnun
peilikuva. Siinä on „puhdas" kvintti
ja „suuri" terssi, kuten duurisoinnussa,
mutta laskien dominantista alaspäin. Jos
taas intervallit lasketaan perussävelestä
ylöspäin, on m.-soinnun terssi „pieni".
— 3. M.-sävellajissa ovat pääsoinnut
milloin m.-sointuja, milloin duurisointuja.
Tästä johtuu m.-sävellajin ristiriitainen
ja jännittävä yleissävy (vrt. Duuri 3).

Molluskit, nilviäiset.

Molnár [molnār], Ferenc
(s. 1878), unk. kirjailija, Teoksia suomen.:
„Koulupoikia", „Parooni"; eräitä näytelmiä
esitetty Suomessa.

Molo [mō-] (it.), aallonmurtaja,

Molo [mō-], Walter von
(s. 1880), saks. kirjailija. Teoksia: 4-osainen
Schiller-romaani ja trilogia „Ein Volk wacht auf".

Mologa, joki Venäjällä, Volgan
lisäjoki vasemmalta, laskee samannimisen
pienen kaupungin kohdalla Volgaan
vähän Šeksnan yläpuolella.

Molok, Moolok (ks. t.).

Molokaanit, ven. uskonlahko,
syntynyt 1700-luvulla. M. hylkäävät
kirkonmenot, pyhimystenpalvonnan,
valanteen ja sotapalveluksen.

Moloskovitsa l. Valkeakirkko,
suom. seurakunta Länsi-Inkerissä.
Kivikirkko 1600-luvulta.

Moltesen, Laust Jevsen (s. 1865),
tansk. kirkkohistorioitsija ja poliitikko,
ulkoministeri v:sta 1926. Puoliso: suom.
Eva M. (s. 1871), o. s. Hällström,
joka on julkaissut yleistajuisen teoksen
Tanskasta sekä „Kalevalan tarinat".

Moltke, Carl (s. 1869), tansk.
diplomaatti, kreivi. Ollut lähettiläänä
Roomassa, Washingtonissa ja Berliinissä
(1912-24), ulkoministerinä Stauningin
hallituksessa v:sta 1924, vaikka ei olekkaan
sosialisti. — Moltke, Helmuth von,
vanh. (1800-91), saks. sotamarsalkka,
kreivi. M., joka on sotahistorian
suurimpia strategeja, oli 1857-88 Preussin
armeijan yleisesikunnan päällikkönä ja
Bismarckin pääapulaisia Saksan valtakuntaa
luotaessa. Laati suunnitelmat Tanskan (1864),
Itävallan (1866) ja Ranskan (1870-71) sotiin
sekä johti niiden täytäntöönpanoa. Julk.
gotatieteellisiä teoksia. — Moltke,
Helmuth von, nuor. (1848-1916), saks.
kenraalieversti, ed:n veljenpoika. M. oli
1906-14 Saksan yleisesikunnan päällikkönä ja
sodan alussa sotatoimien vars. johtaja,
mutta oli pakotettu luopumaan asemastaan jo
syysk. 1914 Marnen taistelun jälkeen.

illustration placeholder

H. v. Moltke (vanh.).

Molto (it.), mus., esim.
allegro m., erittäin nopeasti,
m. adagio, erittäin hitaasti.

Molukit („Maustesaaret"),
Itä-Intian saariston itäisin, Alankomaille
kuuluva saariryhmä. 53,000 km2. Ceramin
meri erottaa pohjoisen ryhmän, johon
kuuluvat m. m. Halmahera, Morotai,
Ternate, Batjan ja Tidore, eteläisestä,
jossa ovat m. m. Buru, Amboina, Ceram
ja Bandasaaret. M. ovat metsäisiä ja
tulivuorisia, runsassateisia. Asukkaat,
300,000, alfuureja, malaijeja ja vähän
papualaisia. Maatalous tuottaa saagoa,
arekapähkinöitä, muskottia, riisiä, kahvia,
kaakaota, indigoa, tupakkaa,
ryytineilikoita y. m. M. muodostavat yhdessä
Alankomaiden Uuden-Guinean kanssa
provinssin Alankomaiden Intiassa.
Pääkaup. Ambon (l. Amboina).
Portugalilaiset löysivät M. 1512,
hollantilaisten haltuun ne joutuivat 1605.

Molukkirapu, tikaripyrstö
(Limulus), selkärangaton eläin, jonka
asema systeemissä on epäselvä, mutta liitetään
nyk. tav. hämähäkkieläimiin. Ruumiissa suuri
puolikuunmuotoinen eturuumis, kapeampi
piikkinen takaruumis ja terävä pyrstöpiikki.
Kidukset raajoissa takaruumiin vatsapuolella.
M. elää Intianmeressä hiekkapohjalla,
kasvaa 1 m:n pituiseksi, syötävä.

illustration placeholder

Molukkirapu, vas. päältä,
oik. alta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0104.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free