Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Monferrato-Mongolismi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Monferrato (ransk. Montferrat),
aikaisemmin itsenäinen markkreivikunta
Pohjois-Italiassa, yhdistetty 1536 Mantovaan,
1574 herttuakunnaksi, liitettiin 1703 Savoijiin.
Monge [mõž], Gaspard (1746-1818),
ransk. matemaatikko, deskriptiivisen geometrian
luoja; tutki differentsiaalilaskentoa ja
differentsiaaliyhtälöiden teoriaa.
Mongolia, maa Sisä-Aasiassa, Kiinan
ja Itä-Turkestanin pohjoispuolella.
Kiinan rajaa vastaan oleva eteläosa, n. s.
Sisä-M., kuuluu Kiinaan; pohjoisosa,
Ulko-M. (2,5 milj. km2, väkilukua
koskevat arvioinnit vaihtelevat 0,6-2,6 milj.)
nimellisesti itsehallintaoikeutta nauttiva,
Kiinan yliherruutta tunnustava,
todellisuudessa Neuvosto-Venäjästä riippuva
neuvostovaltio. Pohjoisessa havumetsiä
kasvavaa vuoristoa, suurin osa maata
erämaata ja aroa. Väestö, etupäässä
mongoleja, myös kirgiisejä ja kalmukkeja,
elää paimentolaisina (lampaita, vuohia,
kameeleja, hevosia); siellä täällä
kiinalaisia, maanviljelijöinä ja kauppiaina.
Pääkaup. Urga (v:sta 1924 sen nimenä
Ulan-Butor-Hoto = punaisen ritarin
kaup.). — Historia. M. on
kansainvaelluksillaan Aasiaa ja Eurooppaa
hämmentäneiden mongolien (ks. t.) kotimaa.
Se on vuosisatoja kuulunut Kiinaan,
kunnes Kiinan vallankumouksessa 1911
Ulko-M. siitä vapautui ja sen ylin
hengellinen viranomainen n. s. elävä
Buddha l. Hutuktu julistettiin
valtionhoitajaksi; M. jäi kuitenkin Kiinan
suojelukseen. Venäjän vallankumouksen
jälkeen Ulko-M. oli jonkun aikaa jälleen
Kiinan alainen, mutta paroni v.
Ungern-Sternbergin johtama „valkoinen" armeija
voitti kiinalaiset 1921 ja julisti
Ulko-M:n riippumattomaksi ja Hutuktun
uudelleen valtionhoitajaksi.
Neuvostojoukkojen 1921 voitettua ja ammuttua
v. Ungern-Sternbergin tuli M:sta
tasavalta, joka teki liiton Neuvosto-Venäjän
kanssa, sekä 1924 Hutuktun kuoltua
neuvostotasavalta, joka tunnustaa Kiinan
yliherruutta. [Pälsi, „Mongolian
matkalta" (1911); Ossendowski, „Eläimiä,
ihmisiä ja jumalia" (1924); Hedin, „Från
Peking till Moskva" (1924).]
Mongolilainen rotu („keltainen
rotu"), ihmisrotu, johon kuuluu suuri
joukko toisistaan enemmän tai vähemmän
eroavia kansoja. M:n r:n yhteisiä
tunnusmerkkejä: litteä naama, ulkonevat
poskipäät, leveä, matala nenänorsi,
mustanruskeat, n. s. mongolipoimun
johdosta vinoilta näyttävät silmät, kellervä
ihonväri, karkea tumma tukka, heikko
parrankasvu. M:n r:n kansojen varsin,
asuma-alue on Pohjois-, Keski- ja
Itä-Aasia. Seuraavat alarodut voidaan
erottaa: keskimongolilainen (m. m.
mongolit, kalmukit, kirgiisit),
pohjoiskiinalainen, eteläkiinalainen,
takaintialainen, tibettiläinen,
länsisiperialainen (m. m. samojedit,
Jenisein ostjakit, tunguusit),
itäsiperialainen (m. m. Obin ostjakit,
kamtšadaalit, korjakit), tšuktšilainen,
eskimolainen; m:n r:n piirteet ovat
myös lappalaisissa vallitsevia.
Mongolin kieli ja kirjallisuus. Kieli
on lähinnä sukua turkin kielelle ja
kuuluu sen ja tunguusin kielen kanssa n. s.
altailaiseen kieliryhmään. Kirjallisuus
on uskonnollista, filosofista, lääke- ja
tähtitieteellistä käännöskirjallisuutta
sekä omakielistä hist. kirjallisuutta.
Mongolipoimu, mongol. rodun
kansoilla eräänlaisen rotutunnusmerkin
muodostava, silmän yläluomen ihopoimu,
joka silmän sisäkulmasta lähtien kulkee
ylös ja vinosti ulospäin ja jonka johdosta
silmät näyttävät vinoilta.
Mongolismi, lääket.,
tylsämielisyysmuoto lapsissa, ilmenee
„mongolimaisina" kasvonpiirteinä: silmät
vinot ja pienet, niissä vilkkuluomipoimu,
nenä pieni ja litteä, kieli paksu ja
uurteinen, pää pieni, samoin ruumiinkoko.
Sydänvika yleinen, henkiset kyvyt heikot.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
