Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muinaismuistoyhdistys-Muisti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
luonnonkivistä kasatuilla valleilla varustettuja
paikkoja. Suomen m. ovat vaikeapääsyisillä
kalliovuorilla; niitä tunnetaan vain
Etelä-Suomesta. [Appelgren (1891).]
Muinaismuistoyhdistys, Suomen
M., Helsingissä, per. 1870 J. R. Aspelinin
aloitteesta edistämään Suomen muinaisuutta
valaisevia muinaistieteellisiä, etnologisia
sekä taide- ja sivistyshistoriallisia
tutkimuksia. M. on järjestelmällisesti koonnut
tietoja maamme ja Itä-Karjalan muinaisjäännöksistä
kihlakunnittain ja julkaissut 24 tällaista
kihlakuntakertomusta. Se on lähettänyt
8 taidehist. retkikuntaa (1871-1902)
keräämään ja kuvaamaan kirkkojen ja
kartanoiden muinaismuistoja sekä
stipendiaattiensa ja asiamiestensä
välityksellä kerännyt Kansallismuseoon
runsaasti muinaisesineitä. Lähettänyt
1887-89 Siperiaan kolme retkikuntaa.
Aikaisemmin kuuluivat m. m. paikannimi- ja
sukututkimus („Sukukirja") yhdistyksen
ohjelmaan. Julk, „Suomen
Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirjaa" 36
osaa, v:sta 1894 aikakauskirjoja
„Suomen Museo" ja ,,Finskt Museum", v:sta
1926 aikakauskirjaa „Eurasia
septentrionalis antiqua" y. m. M:n
puheenjohtajana toimi J. R. Aspelin 1885-1915.
Yhdistyksen arkistot säilytetään
Kansallismuseossa Helsingissä.
Muinaissaksa, saksankielen vanhin
hist. kehityskausi, 700-luvulta n. v:een 1100.
Muinaisslaavilainen kirkkokieli on
vanhin muoto sekä itäisten ja
kaakkoisten slaav. kansain kirkollisena kielenä
käyttämää että yleensä slaav. kirjakieltä.
Sen kehittivät 800-luvulla Kyrillos ja
Metodios sekä heidän oppilaansa
käännettyään kristinuskoon Määrin ja
Pannonian slaavilaiset. Sieltä se on
kristinuskon mukana levinnyt Balkanin
niemimaalle ja Venäjälle. M:n k:n
esiintyminen on merkittävä ilmiö, kun latina ja
kreikka yleensä olivat ainoina
jumalanpalveluksen kielinä. Slaav.
kirkkokieleksi („kirkkoslaaviksi’) sanotaan
sitä m:n k:n muuttunutta muotoa, mikä
vieläkin on kreikanuskoisten slaavilaisten
jumalanpalveluksen kielenä.
Muinaistiede l. arkeologia
laajimmassa mielessä tutkii ihmissuvun
muinaisia vaiheita perustuen säilyneisiin
ihmiskäsin aikaansaatuihin esineellisiin
muistoihin, ahtaammassa merkityksessä se
rajoittuu tutkimaan vain esihist.
ainehistoa. Suomen m:n varsin, ensim.
tieteellinen edustaja oli J. R. Aspelin. [Tallgren,
„Museomiehen työpöydältä" (1924).]
Muinaistieteellinen Toimikunta,
ennen myös Arkeologinen Komissioni,
asetettu 1884. Sen tehtävänä on
yleinen huolenpito maan muinaismuistoista,
Suomen Kansallismuseosta ja Seurasaaren
Ulkomuseosta, M. T. jakautuu esihistorialliseen,
historialliseen ja kansatieteelliseen osastoon.
Sen muodostavat valtionarkeologi puheenjohtajana
ja Kansallismuseon esimiehenä, osastojen
johtajat ja lainoppinut asessori jäseninä,
joiden lisäksi lisätyssä toimikunnassa on
kaksi Valtioneuvoston 3 v:ksi kerrallaan
virkamiehistön ulkopuolelta määräämää
jäsentä. Virkamiehiä edellämainittujen
lisäksi on neljä intendenttiä, arkkitehti,
neljä amanuenssia, konservaattori y. m.
Viraston keskuspaikkana on Kansallismuseo
Helsingissä.
Muinaisturkkilaiset kivikirjoitukset,
tav. hautojen viereen pystytettyihin
kivipatsaisiin hakatut, skand. riimujen
näköiset kirjoitukset Keski-Aasiassa.
Näitten kirjoitusten valokuvaaminen ja
julkaiseminen on suoritettu suureksi
osaksi suom. seurojen ja tutkijoiden
toimesta. N. s. Jenisein kirjoituksia
kävi J. R. Aspelin kokoamassa 1888 ja 1889
sekä n. s. Orkhonin kirjoitukset
(nimet löytöpaikkojen mukaan) valokuvaamassa
A. O. Heikel 1890. Kirjoitukset tulkitsi
1893 Vilh. Thomsen ja osoitti jälkimmäisten
olevan n. 700-1100-luvulta. M. k. ovat antaneet
odottamattoman paljon uutta valaistusta
Keski-Aasian historian tuntemiseen.
[„Inscriptions de l’Ienisséi" (1889),
„Inscriptions de l’Orkhon" (1892), V. Thomsen,
„Inscriptions de l’Orkhon, déchiffrées par — —"
(1894-96).]
Muir [mjuə], Ramsay (s. 1872),
engl. historioitsija, uusliberaalinen
poliitikko. Teoksia: „Nationalism and
internationalism", ,,Liberalism and Industry"
(ruotsin:t).
Muisti on laajemmassa merkityksessä
sama kuin uudistava mielikuvitus l. se
sieluntaipumus l. -kyky, että sellaiset
mielikuvat, jotka ovat olennaisesti ennen
sielussa esiintyneiden havaintokuvien tai
edellisten mielikuvien kaltaisia, voivat
mielessä säilyä ja uudestaan päästä
tietoisuuteen. M. ahtaammassa
merkityksessä on kykymme tahdon mukaan
todellisesti palauttaa mieleemme entistä
sielunsisällystä. M. hajaantuu oikeastaan
moneen erikoiskykyyn: sana-m:iin,
historialliseen m:iin, laskuopilliseen m:iin
j. n, e. Toinen muistaa paremmin
vuosilukuja, toinen henkilöitä, kolmas
sävelmiä j. n. e. Erilaisia m.-tyyppejä johtuu
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
