Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 239-240 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muoti-Muratti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Muoti (ransk,), tilapäisesti
vallallaoleva elämäntapaa, pukeutumista,
mielipiteitä, kirjallisuutta, taidetta y. m.
koskeva makusuunta. Pukumuotien vaihtelusta
ks. Puku. — Muotinukke, alk.
viimeisen muodin mukaan puettu mannekiini,
nyk. nainen, joka kohdistaa päähuomionsa
vaatteisiin.

Muotkatunturit, laaja tunturialue
Suomen Lapissa Inarinjoen ja Kaamasjoen
välissä. Korkein huippu Kuarvekods (593 m).

Muotokasvi, jollekin määrätylle
seudulle erikoisesti ominainen,
ulkomuodoltaan muiden maapallon alueiden
kasveista enemmän tai vähemmän poikkeava
kasvi. Kun m. esiintyy maisemalle leimaa
antavana, on se samalla leimakasvi.

Muotokoeffisientti, metsänh., puusta
otetun kahden läpimitan keskinäinen
suhde. Tavallisimmin käytetty on puun
1/2 korkeudelta mitatun läpimitan ja
rinnankorkeusläpimitan (1,3 m maasta)
välinen suhdeluku. Kuutioimistauluissa
puut ryhmitetään m:n mukaan n. s. muotoluokkiin.

Muotokorkeus, metsänh., muotoluvun
ja puun pituuden tulo.

Muotoluku, metsänh., luku, joka
osoittaa puun ja erään vertauskappaleen,
jonka poikkileikkauspinta-ala ja pituus
ovat samat kuin puun, kuutiosisällysten
suhdetta. M:ja sanotaan lieriö- tai
kartio-m:iksi sen mukaan, valitaanko
lieriö vai kartio vertauskappaleeksi.
Nykyjään käytetään miltei yksinomaan
edellisiä. — M:ua käytetään apuna
puumääriä kuutioitaessa.

Muotoluokka. 1. Kieliopissa ryhmä
kieliopillisesti samankaltaisia muotoja.
M:ia ovat esim. tapaluokat, modukset.
— 2. Metsänh. ks. Muotokoeffisientti.

Muoto-oppi, kieliopin osa, joka
käsittelee sanojen taivutusta ja syntyä.

Muotorauta, kuviorauta (ks. t.). —
Muototerä, höylän, sorvin, jyrsimen
y. m. terä, jonka leikkaava reuna
muodostaa kuvion, esim. listahöylän terä.

Muototiilet, ovi- ja ikkuna-aukkojen
kehystykseen, seinälistoitukseen y. m.
käytettäviä


Muototiiliä.

Muotti, valumuotti l. valin,
valettavan kappaleen muotoinen kaava,
johon sula metalli, vaha, steariini, kipsi,
sementti t. m. s. valetaan. M. tehdään
metallinvalua varten kaavaushiekasta tai
-savesta (häviävä m.) tai metallista
(kestävä m. l. kokilli, valin), myös kipsistä,
kivestä y. m. vrt. Kaavaus, Valaminen.

Muovelin, savenvalajan työase, jolla
hän muodostaa pyörivällä muovauspöydällä
olevan astian rajapiirteet ja jonka
reuna on näiden mukaan muodostettu.

Mur, Dravan lisäjoki vasemmalta, sen
alajuoksu Etelä-Slaavian rajana
Itävaltaa ja Unkaria vastaan. 440 km.

Murad, viisi Turkin sulttaania,
— 1. M. I (1319-89), hallitsi 1359-89.
Valloitti Turkille ensim. euroopp. alueet,
niin. Adrianopolin ja koko Traakian sekä
suuren osan Vähää-Aasiaa, Teki serbialaiset
ja bulgaarialaiset veronalaisiksi; voitti
ensinmainitut, jotka olivat nousseet
kapinaan, Kosovo poljessa 1389.
— 2. M. II (1401-51), hallitsi 1421-51.
Jatkoi Balkanin niemimaan valloitusta,
voitti Puolan ja Unkarin kuninkaan
Vladislavin Varnan taistelussa 1444.

Murano [-ā’-], kaup. samannimisellä
saarella Italiassa, läh. Venetsiaa.
Lasiteoll. 6,000 as.

Murat [myrā’], Joachim
(1767-1815), ransk. marsalkka, Napoli’n
kuningas 1808-15. Taisteli vallankumousarmeijassa,
Napoleonin apulaisia v:n 1799 vallankaappauksessa
ja nai tämän sisaren Karoliinan. Kunnostautui
Italiassa 1800 ja ylennettiin marsalkaksi 1804.
Ylipäällikkönä Espanjassa 1808, Venäjän retkellä
1812 ratsuväenpäällikkönä ja armeijan jäännösten
komentajana. Taisteli urhoollisesti Leipzigissä
1813, mutta luopui sitten Napoleonista.
Napoleonin palattua tarttui aseisiin
tämän puolesta, mutta voitettiin. Yritti
valloittaa takaisin Napoli’n, jolloin
joutui vangiksi ja ammuttiin.


J. Murat.

Muratori’n kaanon, U:n T:n kirjojen
lat. luettelo, jonka it. oppinut L. A.
Muratori (1672-1750) löysi Milanosta.
Teksti on 700-luvulta, alk. kirjoitettu
kreikaksi ehkä 200-luvulla,

Muratti (Hedera helix), Araliaceæ-heimoon
kuuluva ainavihanta
kiipeilevä pensaskasvi; lehdet kiiltävät,
tummanvihreät, nahkeat, kukattomissa oksissa
3-5-liuskaiset, kukallisissa ehytlaitaiset,
puikeansoikeat; kukat pienet, vihertävät,
sarjoissa; marjat mustansiniset,
myrkylliset. — M. kasvaa luonnonvaraisena,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>