Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 253-254 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mustalaislähetys-Mustasaari

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Mustalaisia.

heillä ei ole, mukavuussyistä he
tavallisesti omaksuvat sen maan uskonnon,
missä elävät. Solmivat avioliittoja vain
keskenään, lapsia tavallisesti on paljon.
Kieli kuuluu arjalais-intialaisiin;
kansallisuudestaan m. käyttävät itse
nimitystä rom (fem. romni).
— Suomeen m. tulivat Ruotsista 1500-luvun
jälkipuoliskolla, ensi kerran Ahvenanmaalle 1559,
josta he palautettiin takaisin. V. 1637
määrättiin, että kaikki miespuoliset m., jotka
tavattiin Ruotsin valtakunnassa, oli
hirtettävä ja naiset lapsineen karkoitettava
maasta. 1660-luvulla Pietari Brahe
turhaan koetti saada m:ia asettumaan
vakinaisiksi maanviljelijöiksi Pielisjärven
autiotiloille. — Suomessa on n. 3,000 m:ta.

Mustalaislähetys alkoi meillä 1904
(virallisesti 1907). Sen toimesta on
järjestetty neljät kesäkurssit, ylläpidetty
kahta kesäkotia ja yhtä kodittomien kotia
sekä lastenkoulua ja pyhäkoulua (kaikki
lakkauttaneet toimintansa). Sitäpaitsi on
yksityisiä mustalaislapsia sijoitettu
kasvateiksi ja palvelijoiksi ja avustettu
heidän koulunkäyntiään. V:sta 1907 on
julkaistu lehteä „Kiertolainen", joka nyk.
ilmestyy vain tilapäisnumeroina.

Mustameri, Kaakkois-Euroopan ja
Etu-Aasian välissä oleva sisämeri,
Välimeren yhteydessä Bosporin,
Marmarameren ja Dardanellien kautta;
pohjoisessa siihen yhtyy Asovanmeri
Kertšinsalmen kautta. Suurin pituus idästä
länteen 1,160 km, suurin leveys 600 km,
suurin syvyys 2,200 m, suolanpitoisuus
pinnalla 1,4-2 %, syvempänä 2,25 %.
Tärkeimmät M:een laskevat joet: Tonava,
Dnestr, Bug, Dnepr, Kuban, Rion.

Mustamulta (ven. tšernozem),
Etelä- ja Lounais-Venäjällä sekä
Etelä-Siperiassa laajalla alueella esiintyvä
maaperätyyppi. Se on enintään vähän yli
2 m paksuna kerrostumana maan
pinnalla ja on mullasaineiden määrän
mukaan mustaa tai ruskeata;
mullasaineita on 2-16 %, ne ovat
muodostuneet arokasvien, etenkin niiden
tuuheiden juuristojen hajaantuessa. M:n
seudut ovat kuuluja viljavuudestaan.

Mustamäki, rautatieasema
Viipurin-Rajajoen rataosalla, Kanneljärven
kunnassa, 64 km Viipurista, 32 km Rajajoelta.

Mustangi (engl.), Austraalian ja
varsinkin Amerikan villiytyneistä hevosista
käytetty nimitys. Nyk. Etelä-Amerikassa,
erikoisesti Paraguayssa, uljaan ratsuhevosen nimi.

Mustapaidat, fascisteista käytetty nimitys.

Musta papisto, Venäjällä käytetty
luostaripapiston nimitys, vastakohta:
valkea papisto (muu papisto).

Musta Pekka, lasten korttileikki.

Mustapisara, Bailly’n pisara,
valon taipumisen aiheuttama ilmiö
Merkuriuksen ja Venuksen kulkua yli
Auringon pinnan havaittaessa: kun
kiertotähti jo kokonaan on Auringon
edessä, niin sitä yhdistää m. Auringon
reunaan. Tätä ilmiötä, joka vähentää
havaintotarkkuutta, voidaan rajoittaa
käyttämällä hyvää, suuriaukkoista objektiivia,


Mustapisara.
(Musta ympyrä
on Venus Auringon
valkealla pohjalla.)

Musta prinssi ks. Edvard,
Walesin prinssi 1.

Musta rautamalmi, magnetiitti (ks. t.).

Mustasaari. 1. Ruotsink. kunta
Vaasan läänissä, Vaasan ympärillä; 319,9
km², 10,322 as. (1926). Korsholman ent.
kuninkaankartano, jossa ruotsink. maamieskoulu.
Kirkko, ollut aik. hovioikeudentalona, rak. 1777-86.
— 2. Rautatieasema (ent. Korsholm)
Seinäjoen-Vaasan rataosalla M:n kunnassa,
6 km Vaasasta.


Mustasaaren kirkko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>