- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
255-256

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Musta sotnja-Mustiala

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Musta sotnja, Venäjällä 1905
käytäntöön tullut nimitys roskaväestä, joka
pani toimeen väkivallantekoja juutalaisten
ja edistysmielisten sivistyneiden keskuudessa,
sitten niistä, jotka yllyttivät tällaisiin
tekoihin ja lopulta yleensä kaikista
pimeimmän taantumuksen kannattajista.

Musta surma l. isorutto, hävittävä
ruttotauti, todennäköisesti keuhkorutto,
joka 1300-luvun keskivaiheilla raivosi
melkein kaikissa Euroopan maissa.
Suomessa se riehui 1350-51.

Mustatae, hienotakeen vastakohtana
sellainen taottu rauta- tai teräsesine,
jota ei muovata leikkaavilla koneilla eikä
silitetä. Maalataan us. mustalla lakalla.

Mustat kummut, Black Hills (ks. t.).

Mustat veljet ks. Dominikaanit.

Muste, värillisten kirjoitusnesteiden
yleisnimitys. Itämaiset kansat käyttivät
m:na väriomenamehusta, rautavihtrillistä
ja kumista valmistettua nestettä,
joista vieläkin m:ta valmistetaan (n. s.
parkkihappo-m:t). M:seen pannaan sen
sakeutumisen estämiseksi etikka- tai
oksaalihappoa (alitsariinimuste). Nykyjään
käytetään m:na myös tervaväriliuoksia.
Kopioimis-m:ta saadaan
sekoittamalla tavalliseen m:seen
glyseriiniä ja dekstriiniliuosta.
Sympateettinen m., sala-m.,
on kobolttikloryyrin tai -asetaatin
vesiliuos; sen jälki on varsin heikosti
näkyvä, mutta käy sinivihreäksi
lämmitettäessä ja katoaa uudelleen, jos
sille hengittää, vrt. Merkkausmuste,
Painoväri.


Mustekalat, pääjalkaiset
(Cephalopoda), nilviäisluokka. Pää suuri,
suuaukon ympärillä 8 tai 10 liikunta- ja
tarttumaelimenä toimivaa lihaksekasta
lonkeroa, joissa lukuisia imukuppeja. Silmät
suuret, eräillä suvuilla selkärankaisten
silmiä muistuttavat. Vatsapuolella
vaipan ympäröimä avara vaippaontelo,
jossa kidukset ja joka avautuu n. s.
suppilolla ulos. Ruumista verhoava kuori
on vain kahdella nykyjään elävällä
suvulla (Nautilus ja Argonauta),
muilla se on surkastunut ihonalaiseksi
selkäkilveksi. Sisäelimistä on mainittavin
peräsuoleen avautuva mustepussi; se
sisältää mustaa nestettä, jota m.
ahdistettuina ruiskuttavat suppilon kautta,
samentaen siten veden. Nilviäisille
ominaista jalkaa ei m:lla ole, se on
muuntunut suulonkeroiksi ja suppiloksi. —
Kaksi alalahkoa: nelikiduksiset
ja kaksikiduksiset. Edellisiä ovat
helmivenhe (ks. t.) ja muinaisaikojen
ammoniitit. Jälkimmäiset jaetaan
10-lonkeroisiin dekapodeihin ja
8-lonkeroisiin oktopodeihin.
Dekapodien lonkeroista on 2 muita pitempää,
niissä on imukuppeja vain lapiomaisesti
laajenneessa latvaosassa. Niitä on m. m.
Välimeressä ja Atlantin rannoilla elävä
tavallinen mustekala l. seepia
(Sepia officinalis), joka tulee

illustration placeholder

Tavallinen mustekala
(Sepia officinalis).

30 cm pitkäksi; se on syötävä, mustepussista
saadaan kestävää seepiaväriä, selkäkilpeä
(„valaskalan suomua") käytetään
kalkinpitoisuutensa vuoksi häkkilintujen
ruoaksi. Dekapodeja ovat myös kalmari
(ks. t.) ja valtamerten syvyyksissä elävät
Architeuthis-lajit, joista suurimmat ovat
18 m pitkiä, silmien halkaisija lähes 0,5 m.
Oktopodeja ovat paperivenhe (ks. t.)
ja säkkimäiset kahdeksanjalkaiset l.
meritursaat
(Octopus), jotka tav.

illustration placeholder

Meritursas (Octupus
vulgaris),


ovat korkeintaan 15 cm pitkiä (lonkerot 90 cm),
mutta jotka joskus kasvavat 3:kin m pitkiksi
(lonkeroineen); niitä elää kaikissa lämpimissä
merissä. — Eräillä m:lla on yksi suulonkero
muuntunut koiraksen parituselimeksi, joka
voi irtautua muusta ruumiista ja ominpäin
uida pitkiä matkoja.

Mustiala, valtion omistama koulutila
Tammelassa, kuulunut Horneille. Tilalla
alkoi toimintansa 1840 Suomen ensim.
maanviljelyskoulu, joka toimi v:een 1897;
vv. 1845-53 ja 1865-1908 annettiin siellä
korkeinta maatalousopetusta, Maamiesopisto
v:sta 1908, 2-vuotinen karjanhoitokoulu
ja valtion juustokoeasema. Kuva ks. II os.,
p. 1321-1322.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Feb 4 15:28:39 2022 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0146.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free