Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Muurain-Muurrejärvi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kehitysasteella. Eräät niistä ovat
muurahaisille vahingollisia, toisten
sekä hyöty että vahinko on varsin
vähäinen, varsinaisiksi m:ksi
(symfiileiksi) sanotaan semmoisia
hyönteisiä, jotka suorastaan nauttivat
muurahaisten hoitoa ja suosiota,
pääasiassa erittämänsä makean nesteen
vuoksi.
Muurain ks. Mesimarja ja
Suomuurain.
Muurame, kunta Hämeen läänissä,
Päijänteen pohjoispään ja Muuratjärven
ympärillä; ennen Säynätsalon erottamista
92,4 km2, 2,366 as. (1926).
A. Ahlström o.-y:n saha, M:n Tuolitehdas o.-y.
(per. 1903).
Muurasjärvi, Muurrejärvi (ks. t.).
Muuratjärvi, Muuramejärvi,
järvi Pohjois-Päijänteen länsipuolella,
12 km pitkä, 4 km leveä. Laskee
Muuratjokea myöten Päijänteen
lahteen Muuratsalon saaren kohdalle.
Muurauslasta, muurauskauha,
teräslevystä tehty varrellinen, lapiontapainen
työase, jolla muurari käsittelee laastia.
Muuri, kivistä, tiilistä, savesta,
laastista tai betonista valmistettu seinä.
Kivet tai tiilet ladotaan päällekkäin joko
täytettä käyttämättä (kylmä m.) tai
täyttämällä kolot ja raot laastilla, Savi-m.
rakennetaan survotusta savesta, johon on
siteeksi sekoitettu olkia, kanervia t. m.,
betoni-m. kalkkilaastista ja sepelistä
(kalkkibetoni-m.), sementtilaastista ja
sepelistä (varsin, betoni-m.) tai betonista,
jossa on koksikuonaa (kuonabetoni-m.).
— Penger-m. estää maan vierimistä,
perus-m. jakaa rakennelman painon
maaperälle tai paalutukselle, väli-m.
erottaa rakennuksen eri osat, sydän-m.
kulkee rakennuksen keskellä, side-m.
kulkee siinä poikittain, palo-m.
katkaisee rakennusrivin tontin rajalla, kohoaa
ulkokattoa korkeammalle ja on aukoton,
tuki-m. kannattaa holvia tai kaarta.
Liitostavan perusteella erotetaan eräitä
m.-tyyppejä. Kyklooppi-m. (ks. t.).
Polygoni-m. rakennetaan epäsäännöllisen
monikulmaisista kivistä; saumat täytetään
(nykyjään) laastilla. Harkko-m:t
tehdään säännöllisistä, suorakulmaisista
neljäkäskivistä; saumat lakoja pystysaumoja;
m:n läpi kulkee vasituisia sidekerroksia.
Erikoinen harkkomuurilaji on n. s.
rubble-m., joka rakennetaan
vaihtelevankokoisista kiviharkoista, joiden
luku samassa pystysaumassa rajoitetaan
esim. 3:ksi tai 4:ksi. — Tiililiitoksista
ks. Limitys.
Muurihammastus l. kreneleeraus,
pystysuora hammastettu muuripääte, alk.
linnoitustaidon tärkeimpiä rakenteita, nyk.
sen merkitys on vain koristeellinen, vrt.
Kaleva (talon kuva).
Muurikruunu, kruunu, jonka
pystysakaroina on muurihammastuksia;
esiintyy us, kaupunkien m. m. Hämeenlinnan
ja Viipurin vaakunoissa.
Muurikvadrantti, vanha astronominen
koje, meridiaanissa olevalle muurille
sijoitettu suurehko kvadrantti, jolla
määrättiin taivaankappaleen
meridiaanikorkeus ja läpikulkuaika.
Muuriliitos, muurikivien (kiviliitos)
ja -tiilien limitys, jossa sidekerrokset ja
-kivet ankkurien ja laastin ohella sitovat
muurin, niin että se kannattaa itsensä
ja kuormituksia.
Muuriluoti l. luotilanka, lankaan
kiinnitetty paino, jota käytetään
pystysuoran suunnan määräämiseen
rakennus- y. m. töissä.
Muurinsyöpä, muurisalpietari,
muurin pinnalle kiteytynyt salpietari,
joka syntyy maassa olevista mätänevistä
orgaanisista typpiyhdistyksistä
muodostuvasta typpihaposta ja laastissa
olevista vahvoista emäksistä (etupäässä
kalkista).
Muurla, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen itäosassa;
76,7 km2, 1,757 as. (1926).
Muurmannin legioona. Vapaussodan
jälkeen muodostui Muurmannin radan
varrelle suom. kapinanosanottajista y. m.
joukko-osasto, joka otettiin
englantilaisten palvelukseen. Kun eräät sen
johtomiehistä olivat suhteissa bolševikkeihin,
niin englantilaiset riisuivat legioonan
aseista. Kesällä 1919 Suomen ja
Englannin välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti
M. l:n jäsenet eräin poikkeuksin
saivat palata Suomeen. Mikäli heihin ei
voitu sovelluttaa aikaisempia armahduksia,
oli legioonalaiset palautettava engl. laivaan.
Muurmannin rannikko ks.
Kuollan niemimaa.
Muurmannin rata, 1915-17
rakennettu rautatie Petroskoista
Muurmanskiin Muurmannin rannikolle, 1,060
km pitkä. Sen kulkusuunnasta ks.
Itä-Karjalan ja Kuollan niemimaan
karttoja.
Muurrejärvi, Muurasjärvi,
Viitasaaren reitin pohjoisimpia järviä, n.
20 km luoteeseen Pihtiputaan kirkolta;
13 km pitkä, 3 km leveä. Laskee Alvajärveen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
