- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
285-286

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mäenlasku-Mänttä

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Mäenlasku, talviurheilumuoto, jota
harjoitetaan Keski-Euroopan alppiseuduilla
ja Pohjoismaissa. Suosituimmat välineet
ovat matala, teräsjalaksinen lastenkelkka
ja aikuisten käyttämä ratista ohjattava
„bobsleigh". vrt. myös Hiihto.

illustration placeholder

Mäenlaskua bobsleigh-kelkalla.



Mägi, Konrad (1878-1925), vir.
taidemaalari, alk. kuvanveistäjä; N.
Trukin (ks. t.) kera Viron huomattavin
maisemamaalari.

Mähkä (Selaginella), suuri
liekokasvisuku. Suomessa luonnonvaraisena vain
yksi laji: kosteilla niityillä kasvava
piikki-m. (S. selaginoides). Eräitä
lajeja puutarhakasveina Keski- ja
Etelä-Euroopassa, huonekasveina vähän meilläkin.

Mähren, Määri (ks. t.).

Mäkelin, Yrjö (1875-1923), suom.
sosialisti. Oli us. valtiopäivillä, keväällä
1918 Kansanvaltuuskunnan (ks. t.) jäsen.

Mäkelä, Juho (s. 1885), suom.
taidemaalari; etevä vesivärien käyttäjä.

Mäkinen, Eero (1845-1902),
kansakoulun käsityönopetuksen uranuurtajia,
per. Sortavalan lähelle Myllykylään
veistomalli-, työkalu- ja urkuharmonitehtaan
sekä käsityönopettajaopiston.

Mäkipeska, Aukusti (1812-87),
talonpoikaissäädyn puhemies 1863-72,
asui Ruovedellä.

Mäkitupa-alue, maa-alue, joka on
annettu vuokralle maanviljelys- tai
teollisuustyöväestöön kuuluvan tai muun
taloudellisesti samanvertaisen henkilön
tai perheen asuntoalueeksi (Asetus
torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen
vuokrauksesta 12/3 1909, 1 §:n 3 mom.).

Mäklin [lī’n], Fredrik
Wilhelm
(1821-83), suom. eläintieteilijä,
v:sta 1859 eläintieteen ylim., v:sta 1867
vakinainen prof.; hyönteistutkija,
useimmat teokset käsittelevät kovakuoriaisia.

Mälari (ruots. Mälaren), Ruotsin
kolmanneksi suurin järvi, Keski-Ruotsin
itäosassa, 1,140 km2 (ilman saaria),
12 penikulmaa pitkä, suurin leveys
5 penik., suurin syvyys 64 m. Laskee
Itämereen Norrströmin ja sulullisen
Söderströmin kautta, jotka molemmat
virtaavat Tukholman halki.

Mälkilä, allodisäteri Perniössä;
vanhoja rakennuksia.

Mälzel [mältsəl], Johann
Nepomuk
(1772-1838), myös Mälzl,
saks. mekaanikko ja musiikinopettaja. Keksi
metronomin (ks. t.) 1816.

Mämmi, heikolla tulella imellytetty
maustettu ruisjauhopuuro, joka uunissa
(tav. tuohisissa) paistetaan; meillä
yleinen pääsiäisruoka.

Mämminkoski, Keiteleen toinen
laskukoski Kuhnamojärveen, n. 8 km
luoteeseen päälaskuväylästä, Äänekoskesta.

Männynkarehtija, mänty-yökkö (ks. t.).

Männynneulapistiäiset (Lophyrus),
lehtipistiäisiin kuuluvia hyönteisiä,
joiden 2-3 cm pitkät toukat ovat monesti
aikaansaaneet suurta tuhoa mäntymetsissämme.
Kuva värikuvaliitteessä Tuhohyönteisiä.

Mäntsälä, kunta Uudenmaan
läänissä, Keski-Uudenmaan pohjoisosassa;
573,3 km2, 8,731 as. (1926),
Tulitikkutehtaita; Suomen Vanutehdas.
Kartanoita: Frugård l. Alikartano, Linnanen,
M:n kartano, Saari, Sälinkää.

Mänttä, kunta Hämeen läänin pohjoisrajalla,
Itä-Satakunnassa; 59,8 km2, 2,840
as. (1926). Paperitehdas, selluloosatehdas
ja 2 puuhiomoa (vrt. Serlachius.
G. A. Serlachius a.-b.). Tehtaat ympäristöineen
muodostavat taajaväkisen yhdyskunnan. Yhteiskoulu.

illustration placeholder

Mäntän tehtaita.



<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0161.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free