Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Mäntykääriäinen-Märehtijät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Mäntykääriäinen (Evetria buoliana),
pieni kääriäisperhonen, jonka kellanpunaisissa
etusiivissä on hopeanvärisiä poikkijuovia.
Munii männynsilmuihin; toukat syövät kerran
talvehdittuaan seuraavana keväänä
vuosikasvainten ydintä, jolloin nämä
veltostuvat ja käyristyvät tai katkeavat.
Mäntyluoto, Porin toinen ulkosatama,
Reposaaresta kaakkoon. Rautatieasema,
20 km Porista.
Mäntymittari (Bupalus piniarius),
mittariperhonen, koiras mustanruskea,
vaaleatäpläinen, naaras kellanruskea;
toukka vihreä, viiden valkoisen
pituusjuovan koristama, ahdistaa etupäässä
kangasmaiden mäntyjä syömällä niiden
neulasia. Maassamme joks. yleinen.
Mäntynäätä, näätä (ks. t.).
Mäntyselkä, kunta Aunuksessa
Porajärven itäpuolella.
Mäntysuopa, sulfaattiselluloosateollisuuden
jätteistä valmistettu hartsisaippua,
kellertävä, vahankiinteä tuote, joka
soveltuu vaatteiden, lattiain y. m. pesuun.
Valmistusmenetelmän kehittänyt tekn.
kemisti Alfons Hällström Kotkassa.
Mäntytunturi l. Mäntyvaara,
tunturi Kuusamon pitäjän koillisosassa,
n. 5 km Paanajärveltä pohjoiseen; 553 m
yli merenp.
Mänty-yökkö, männynkarehtija
(Panolis griseovariegata), kirjavasiipinen
yöperhonen, jonka 35 mm pitkä toukka elää männyn
tuholaisena syöden neulasia. Teki m. m. kesinä
1925-26 suuria tuhoja Karjalan kannaksella,
pääasiassa Valkjärven pitäjässä. Kuva
värikuvaliitteessä Tuhohyönteisiä.
Mäntä, tiiviisti silinterissä tai
kotelossa edestakaisin liikkuva koneenosa,
joka työntää vettä (pumpun m.), kaasua
tai ilmaa (ilmapumpun ja puristajan l.
kompressorin m.) taikka jota höyry
(höyrykoneen m.), painevesi- tai paineilma
työntää. Uppo-m. (plunger-m.,
kuva 1) on pitkä lieriö, sen tiiviste on
silinterin suussa. Laaka-m. on lyhyt,
ohutvartinen, tiiviste (metalli-, nahka-,
hamppu-) on sovitettu itse m:ään, jotapaitsi
männänvarren tiivistykseen
tarvitaan silinterin kannessakin tiivistys
(tiivistysholkki). Moottorin-m.
(trunkki-m.) on uppomäntä (kuva 2), johon
tiiviste on sovitettu. Läppä-m.
(kuva 3) on pumpuissa käytetty laakamäntä,
johon läppä tai venttiili on sovitettu.
Kaksois-m:ssä, differentsiaali-m:ssä
on suurempi ja pienempi m. sovitettu yhteen
peräkkäin. Siipi-m. on nelikulmainen,
toisesta päästään (edestakaisin heiluvaan)
akseliin kiinnitetty.
|
|
|
| 1. Uppomäntä. | 2. Trunkkimäntä. | 3. Läppämänttä. |
 |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
