Full resolution (TIFF)
- On this page / på denna sida
- Mörner-Naamio
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
„Skärgårdens vår", „Sommarnatten",
„Vandringen och vägen", novelleja ja
romaaneja, kuten „Meren kasvojen
edessä" (suomen.), „Kristina Bjur" ja
„Ett liv", näytelmiä sekä tutkimuksia
J. J. Wecksellistä, A. Kivestä y. m.
Mörner, Adolf Göran (1773-1838),
ruots. poliitikko, valtioneuvos, kreivi.
Tehokkaasti mukana v:n 1809
valtiosäännön luomisessa, 1814
neuvottelemassa Norjan yhdistämisestä Ruotsiin.
— Mörner, Birger (s. 1867), ruots.
kirjailija, kreivi. Kirjoittanut
matkakertomuksia sekä historiallis- ja
eksoottisaiheisia kaunokirjallisia y. m. teoksia.
— Mörner, Hjalmar (1794-1837),
ruots. taiteilija, kreivi. Kuvannut
radeerauksissa Rooman ja kivipiirroksissa
Tukholman kansanelämää.
Mörskom, Myrskylä (ks. t.).
Mörssäri ks. Tykki.
Moser [mözər], Justus (1720-94),
saks. kirjailija. Teoksia: „Patriotische
Phantasien", „Osnabrückische Geschichte".
Möwe [mö-], saks. apuristeilijä
maailmansodan aikana. Teki komentajansa
kreivi zu Dohnan johdolla rohkeita
kaappausretkiä. [Dohna-Schlodien (2 teosta
1917).]
Möykynmäki, tunneli
Jyväskylän-Haapamäen rataosalla, 1 km Vesangan
asemalta Jyväskylään päin. Pituus n.
360 m. Valmistunut 1926.
N
N, euroopp.-lat, kirjaimiston
neljästoista kirjain. N:n äännearvo on tav. n;
sillä myös merkitään k:n ja g:n edessä
oleva η-äänne (esim. kenkä).
Lyhennyksissä N voi olla = Neutrum, Nomen,
Nominativus, Numerus, roomal.
lukumerkkinä = 900, kaupassa n = netto,
ilmansuuntana N = pohjoinen, kemiassa
typen merkki. Matem. ja fys. kaavoissa
n merkitsee yleensä mielivaltaista
kokonaislukua (lukumäärää, kierroslukua
y. m.).
Na, natriumin kem. merkki.
Naakeli (ruots.). 1. Aluksen n.-penkkiin
pistetty puu- tai rautavaarna,
johon vetoköyden pää kierretään.
— 2. Niittinaula.
Naakka (Corvus monedula), variksen
savun pienin laji, 35-37 cm pitkä, Kaula,
niska ja vatsapuoli mustanharmaat, muut osat
mustat. Suomessa eräissä kaupungeissa ja
maaseudun kirkonkylissä, missä on vanhoja kirkkoja.
Naakka
Naali (Canis lagopus),
pohjosnavan ympärillä olevissa maissa ja saarilla
elävä ketun läheinen sukulainen, kettua
vähän pienempi. Väri kesällä
tummanharmaa, talvella valkoinen. Muuan
värimuunnos, musta-n. l. sinikettu,
jota on Suomenkin Lapissa, on
talvellakin tumma, tav. tummansinervä.
Varsinaisissa napamaissa elää
muunnos, joka on kautta vuoden valkoinen.
Syö sopuleja, lintuja, jäniksenpoikasia
y. m. s. Nahka, varsinkin „siniketun", arvokasta.
Naali
Naamahermo ks. Aivohermot.
Naamakukkaiset (Schrophulariaceæ),
yhdisteräisiin kuuluva kaksisirkkaisheimo;
teriö tav. vastakohtainen, 2-huulinen, usein
kannuksellinen, hedelmänä kota.
Koristuskasveja runsaasti, hyötykasveja
vähän, lääkekasvi on Digitalis (ks. t.).
Naamakulma, kasvokulma (ks. t.).
Naamaluut: 2 nenäluuta,
2 kyynelluuta, vannasluu, 2 yläleuanluuta,
2 poskiluuta, 2 suulaenluuta, alaleuanluu ja
kieliluu.
Naamio, naamari, maski, ontto,
paperista, vahasta, puusta y. m. tehty
irtonaama, jonka tarkoituksena on
peittää henkilön kasvonpiirteet;
sametista tai silkistä tehty kasvojen peite,
jossa on kupu nenää ja reiät silmiä
varten sekä tavallisesti suuta ja leukaa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023
(aronsson)
(diff)
(history)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0166.html
