Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 307-308 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nandu-Napa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

— N, oli aiemmin Lothringenin pääkaupunki;
vars. Stanislaus Leszczynski (k. 1766) sitä
kaunisti.

Nandu, pampas-strutsi (Rhea
americana), Etelä-Amerikan
pampa-aroilla elävä 3-varpainen strutsilintu;
pituus n. 1,5 m. Kuva ed. palst.


Nandu.

Nanismi (kreik.), kasvit., liian
niukasta veden- ja ravinnonsaannista
johtuva kääpiökasvu.

Nanking, kaup. Kiinassa, Kiangsun
maakunnassa, Jangtsekiangin varrella.
Kiinan taiteen ja tieteen keskus.
Yliopisto. Vilkasta kauppaa, puuvillateoll.
N. oli Kiinan pääkaup. 1300-luvulla.
Kuuluisa 80 m korkea n. s. posliinitorni
1400-luvulta tuhoutui taipingkapinassa.
380.000 as.

Nankki, nahki,
englanninnahka, kova, luja, tavallisesti
aluslangoilla vahvistettu puuvillakangas.
Käytetään lujiksi puku- ja housukankaiksi.
Nimitys johtuu Nankingin kaupungista.

Nanneson, Per Ludvig (s. 1881),
ruots. agronomi, maatalouden liikeopin
tutkija ja kirjanpidon suunnittelija.
Julk. „Räkenskapsresultat från svenska
jordbruk" (jokavuotinen, alkaen 1914),
„Det svenska lantbrukets produktionskostnader"
I-II (1919-23), „Jordbrukets ekonomi" (1924).

Nansen, Betty (s. 1873), o. s.
Müller, tansk. näyttelijätär. Puoliso
1896-1911 Peter N. Johti 1917-25 omaa
teatteria Kööpenhaminassa. Vieraillut
Suomessa. — Nansen, Fridtjof (s.
1861), norj. löytöretkeilijä, Pohjois-Jäämeren
tutkija. Kulki 1888 viiden toverinsa
kanssa Grönlannin maajään poikki; lähti


Fridtjof Nansen.

kesäk. 1893 „Fram"-laivalla pyrkimään
pohjoisnavalle, jätti maalisk. 1894 Framin
84° pohj. lev. ja pääsi suksilla ja
koiravaljakoilla matkaten huhtikuussa sam.
v. 86° 4’ pohj. lev. (pohjoisin siihen
asti saavutettu kohta), palasi kotiin
elok. 1896. Nimitettiin 1897 Oslon
yliopiston professoriksi, antautui erikoisesti
valtameritutkimukseen ja julkaisi tältä
alalta useita tutkimuksia. Oli 1905-08
Norjan lähettiläänä Lontoossa.
Edustanut maataan Kansainliitossa. Johti 1921
Venäjän nälänhädän johdosta järjestettyä
avustustoimintaa. Sai 1923 Nobelin
rauhanpalkinnon. Julk. m. m. „Suksilla
poikki Grönlannin" (suomen.), „Pohjan
pimeillä perillä" (suomen.), „The
norwegian north polar expedition". —
Nansen, Peter (1861-1918), tansk.
kirjailija. N:n elämäänväsymistä tulkitsevista
teoksista suomen.: „Julian päiväkirja",
„Jumalan rauha", „Onnellinen avioliitto".

Nantes [nãt], kaup. Länsi-Ranskassa.
Loiren suun varrella. Tuomiokirkko ja
linna 1400-luvulta, arvokas taidemuseo.
Laivanrakennusta, kone- ja sokeriteoll.,
tärkeä kauppa- ja Satamakaup.
Ulkosatama S:t Nazaire. Keskiajalla
Bretagnen herttuoiden hallituskaup. 185,000 as.

Nantes’in edikti [nātin] (ransk.),
laki, jolla Henrik IV 1598 antoi hugenoteille
uskonvapauden ja kansalaisoikeudet
sekä oikeuden pitää varustettuja
turvapaikkoja. Nämä riisti heiltä
Richelieu. N. e. kumottiin 1685.

Nanteuil [nātö’j], Robert (k. 1678),
ransk. vaskenpiirtäjä, 1600-luvun etevin
muotokuvakaivertaja. Kuvannut m. m.
Ludvig XIV:n ja Colbert’in.

Nantšang, kaup. Etelä-Kiinassa,
Jangtsekiangin oik. lisä joen Kankiangin
varrella. Tee- ja posliinikauppaa. 300,000 as.

Naos, kreik. temppeli, etenkin
varsinainen temppelihuone l. cella.

Napa, arpimuodostus, johon
sikiöaikana on sikiötä istukkaan yhdistävä
n.-nuora kiinnittynyt. Tämä on
kierteinen, n. 1/2 m:n pituinen ja siinä
kulkee 2 n.-valtimoa ja 1 n.-laskimo.
Synnytyksen jälkeen verenkierto
n.-suonissa taukoaa, mutta jälkivuodon
ehkäisemiseksi se sidotaan läheltä vatsan
pintaa lujasti, ennenkuin se katkaistaan.
Jäänyt tynkä kutistuu, ja arpi jää n:na
vatsan pinnalle. Jos navan kohta
pullistuu siihen työntyväin sisälmysten
paineesta, syntyy n.-kohju.

Napa. 1. Matem. Pallonpinnalla oleva
piste, joka on 90° etäisyydellä määrätyn
isoympyrän, ekvaattorin, pisteistä. —
Napako’ordinaatiston alkupiste. — 2.
Tähtit. Kiertoakselin päätepiste.
Maapallon kiertoakseli leikkaa maanpintaa
maan n:issa (pohjois-n. ja etelä-n.),
taivaanpalloa taivaan-n:issa (ekvaattorin-n:issa).
Maan n:jen asema maanpinnalla
vaihtelee, poiketen yleensä korkeintaan
10 m keskiasemastaan. Näiden
vaihtelujen tutkimista varten on kuusi
havaintoasemaa, kaikki samalla leveysasteella
(Japanissa, Siperiassa, Italiassa,
3 Yhdysvalloissa). — 3. Fys. Sama kuin kohtio.
— Maapallon magneettiset navat:
pohjoinen magneettinen napa,
Pohjois-Amerikassa Boothia Felixin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>