- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
327-328

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nauen-Nauris

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Saksaksi Stilleben, suomeksi
hiljaiselo l. asetelma.

Nauen, kaup. Saksassa, Berliinistä
luoteeseen. Maailman suurimpia
radiolähetysasemia. 10,000 as.

Nauhamadot (Nemertini), vedessä
eläviä laakamatoja, ruumiin pituus
vaihteleva (3 mm — 27 m). Useimmilla on
n. s. kärsän kärjessä piikki, johon
johtaa tiehyt myrkkyrauhasesta.

Nauheim [-haim], Bad N., kaup.
Hessenissä, Länsi-Saksassa, Frankfurt am
Mainista pohjoiseen. Paljon käytetty
(vars. sydäntautisten) kylpypaikka, jossa
hiilihapon- ja suolanpitoisia lähteitä.
10,000 as.

illustration placeholder

Nauheim. Kylpyläyleisöä.



Naujalis, Juozas (s. 1869), liett.
säveltäjä. Toimi kirkkomusiikin
opettajana Kaunaassa, johti v:sta 1898 salaista
liett. kuoroa, v:sta 1919 musiikkiopiston
johtaja. Säveltänyt etenkin kirkkomusiikkia.

Naukratis, muin. kreik. kauppakaupunki
Egyptissä, Niilin suistossa.

Naula, metallinen, harvemmin
puinen, kannallinen vaarna puukappaleiden
liittämiseksi toisiinsa, Valmistustavan
mukaan puhutaan tako-, leikatuista l.
puserretuista, valu- ja
lankanauloista. N:oja valmistetaan
erityisillä n.-koneilla, — V. 1924 oli
Suomessa 12 n.-tehdasta, joiden tuotantoarvo
oli lähes 60 milj. mk. Suurimmat ovat
O.-y. Ferraria, Värtsilä, Koskensaaren
o.-y. ja Länsi-Suomen Rauta o.-y. (Turussa).

Naula, vanha suom. ja ruots.
painomitta = 32 luotia = 128 kvintiiniä = 425 g.
— Engl. naula l. pound, tav. kaupassa
(avoirdupois, = 7,000 graania) = 453,6 g,
hienoissa punnituksissa, (troy, = 5,760
graania) = 373,2 g. — Ven. n. l. funt =
409,5 g.

Naulakone joko leikkaa kylmästä tai
kuumasta levykaistaleesta suippovartisia
nauloja ja puristaa tai lyö samalla niihin
kannan tai valmistaa nauloja
metallilangasta leikaten kärjen suipoksi ja
puristaen kannan.

Naulasaari, saari Mäntyharjun
pitäjässä Naulasalmessa; vanha Savon ja
Hämeen maakuntarajan lähtökohta.

Naulasaari, kylä Viipurin pitäjässä,
Viipurinlahden länsirannalla. Kiivaita
taisteluita 28-29 p. huhtik. 1918.

Naulauskone, pakkalaatikoiden
valmistukseen käytettävä kone, joka iskee
naulan puuhun ja tav. myöskin kotkaa
sen. Myöskin puolipohjien ja korkojen
naulaamiseen käytetään n:ta.

Naumann, Christian (1810-88),
ruots. oikeustieteilijä, prof. Julk.
alallaan varhaisimmat tutkimukset
„Sveriges statsförfattningsrätt" (1844-74) ja
„Svenska statsförfattningens historiska
utveckling". — Naumann, Friedrich
(1860-1919), saks. poliitikko, alk.
protestanttinen pappi. N. oli Saksan krist.
sosialismin johtomiehiä; perusti
yhdistyksen Nationalsozialer Verein. Teoksia:
„Mitteleuropa"; puhekokoelmia suomen.
[Wenck (saks., 1920).]

Naumburg [-burhj], N. an der
Saale,
kaup. Preussissa, läh. Saalen
ja Unstrutin yhtymäkohtaa.
Tuomiokirkko 1200-luvulta, siinä 12
taiteellisesti huomattavaa patsaskuvaa.
Villateoll. 30,000 as.

Naunyn [-in], Bernard (1839-1925),
saks. lääkäri, lääket. prof. useissa Saksan
yliopistoissa. Sappikiveä, sokeri-,
haima- ja maksatauteja koskevia arvokkaita
tutkimuksia,

Naupaktos, Lepanto (ks. t.).

Nauplia, linnoitettu satamakaup.
Kreikassa, Peloponnesoksen itärannikolla.
4,000 as.

Nauplius, äyriäisten alkuperäinen
toukkamuoto, jolla on pariton silmä ja
3 paria uimiseen käytettäviä hankajalkoja.

Nauravat perilliset, sivuperilliset.

Nauris (Brassica rapa var. rapifera l.
Br. campestris var. rapa), peltokaalista
kehittynyt turpeajuurinen muunnos,
ikivanha viljelyskasvi koko
Pohjois-Euroopassa, menestyy napapiiriin saakka,
Norjassa pohjoisempanakin, nopeakasvuinen,
juuren sisusta keltainen tai valkoinen.
Meillä yleisimmin viljellyt n.-laadut: 1.
Rehu-n:t l. turnipsit: Östersundom,
puolipitkä, punalatvainen, valkolihainen;
Bortfelder, pitkä, vihreä, välistä
punaniskainen, keltalihainen, viljellään
vähässä määrin Etelä-Suomessa.
— 2. Ruoka-n:t: Suom. kaski-n., pieni,


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0184.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free