- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
369-370

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Niittiliitos-Niitty

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


niittaamiseen käytetty puristin. Niitti (ak)
yhteenliitettävine levyineen asetetaan vastineen
(v) ja työntimen (t) väliin, jotka
puristavat hehkuvan niitin muodostaen joko molemmat
kannat tai vain päätekannan. Pienet n:t (alle 8 mm)
voidaan niitata kylminä, suuremmat kuumennetaan hehkuviksi.

illustration placeholder

Niittauskoneen
vastine ja
työnnin.

Niitti, niittinaula, liereä
kannallinen metallinaula, jolla kaksi tai
useampia kappaleita liitetään yhteen. N:n
kantaa sanotaan alkukannaksi, niittaamalla
muodostettu kanta on päätekanta.

illustration placeholder

Niittejä, a kanta.

Niittiliitos. N:ia on kahta päälajia:
limiliitos (yksikatkeiminen):
kappaleiden liitoskohdat ovat päällekkäin, ja
palstaliitos (kaksikatkeiminen):
kappaleiden reunat vastakkain, sauman toisella
tai molemmilla puolilla palstalevyt. Niittirivien
luvun mukaan on 1-rivisiä, 2-rivisiä,
3-rivisiä,
jopa 4-rivisiäkin n:ia.
Lujuuden mukaan on lujia ja tiiviitä
(höyrykattila-n:t), tiiviitä (säiliöiden n:t)
ja lujia (rautarakenne-n :t). Liitoksen
lujuuden määrää niittivarren paksuus, kannan
muoto, liitostapa (limi- tai palstaliitos) sekä
niittijako, s. o. saman rivin niittien
väli. Tiiviyden, myös lujuuden vuoksi n. tilkitään
lyömällä tilkkitaltalla ja vasaralla sekä
kantojen että levyjen reunat kasaan alustaansa
vastaan. Jos levyn paksuus on alle 5 mm,
käytetään tiivistykseen tiivistysaineita.

illustration placeholder

Niittiliitos. 1 yksirivinen
limiliitos, 2 kaksirivinen
palstaliitos, pl palstalevyt.

Niittokone, heinän leikkuukone. Siinä
on useilla teräshampailla varustettu,
nopeasti edestakaisin liikkuva terä, joka n:n
kulkiessa eteenpäin katkaisee korret
liikkumattoman terän, n. s. sormien reunoja
vastaan. Terä saa liikkeensä hammaspyörä-
tai ketjuvälityksellä n:n kulkupyörästä.
Leikkuu- l. työleveys on 3 1/2, 4 1/2, 5
tai 6 engl. jalkaa. Työkyky 1 m:n
työleveyttä kohti 2-3 ha 10-tuntisena
työpäivänä. Vetovoimana hevoset tai
traktori. — Puutarhanurmien niittoon
käytetään työnnettäviä niitä, joissa
nopeasti pyörivä kelaratas katkaisee
ruohon kiintonaista rautaa vastaan. —
Leikkuukoneista ks. Viljanleikkuukone.

illustration placeholder

Niittokone („Uusi Herkules").


Niitty on luonnonvaraisia, itsekylvön
tai juuriversojen avulla jatkuvasti
säilyviä ruohoja kasvava maa-ala, josta
sato korjataan osaksi niittämällä ja
heinäksi kuivattamalla, osaksi
laiduntamalla, A. K. Cajander ryhmittää
maamme n:t kolmeen pääryhmään:
1. Tulva-n:t joutuvat keväisin ison
tulvan alle, jolloin niille laskeutuu lietettä.
Mullas- tai turvekerrosta ei ole. Ruohoja
heinäkasvillisuus rehevä. Valtakasveina korte-
ja saralajit. Tulva-n:jä on meillä
pääasiallisimmin Pohjois-Suomessa suurten
jokien, kuten Kemi- ja Tornionjoen varsilla.
Tähän ryhmään kuuluvat myös luhdat.
— 2. Turveperäiset n:t ovat yleensä
kosteahkoja tai vesiperäislä maita, saattavat
joutua lievän tulvan alle, mutta lietettä ei
sanottavasti laskeudu. Kasvillisuus heikompaa
kuin edellisessä ryhmässä, ja sammalta esiintyy
enemmän tai vähemmän runsaasti. Tämän ryhmän
parhaat n:t ovat Pohjanmaan rannikolla, m. m.
Limingan niitty. — 3. Nurmi-n:t ovat
hikeviä tai kuivanpuoleisia n:ja, jotka eivät
joudu tulvan valtaan. Nurmi-n:t ovat muodostuneet
keinotekoisesti: joko suorastaan metsään
raivattu tai vanha pelto tai kaski jätetty
ruohottumaan. Tähän ryhmään kuuluvat maamme
rehuarvoonsa nähden parhaat kovanmaan n:t;
niiden sato on kuitenkin pienempi kuin tulva-n:jen.
— K. Teräsvuori ryhmittää n:t kasvillisuuden ja
tyypillisten kasviyhdyskuntien mukaan:
1. Heinä-n:t, joissa erotetaan sarakasvi-,
vihviläis- ja heinäkasvi-n:t. 2. Ruoho-n:t,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0207.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free