- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
371-372

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Niittylahti-Nike

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


joissa vesi- ja maaruoho-n:t. Edelläolevat
jaetaan vielä vallitsevan kasvin mukaan
eri n.-tyyppeihin, kuten kaislikko-,
niittyvilla-, sara-n:t j. n. e. [Teräsvuori
(1920 ja saks., 1926).]

Niittylahti, pysäkki
Sortavalan-Joensuun rataosalla Kiihtelysvaaran
pitäjässä, 11 km Joensuusta. Pysäkin
lähellä N:n kansanopisto sekä
kasvitarha- ja talouskoulu.

Niittyluteet (Lygus), 4-5 mmm
kokoisia nivelkärsäisiä hyönteisiä, väri
vaihteleva. Niityillä, pelloilla, puutarhoissa,
erikoisesti perunoiden, kaalien ja
juurikkaiden tuholaisina.

Niittymato ks, Niitty-yökkö.

Niittymäki, rautatieasema
Hyvinkään-Högforsin radalla, 21 km Hyvinkäältä.

Niittyviljelys edellyttää sopivaa maan
kosteusastetta ja samalla on sille eduksi,
jos ilmastokin on kostea. N. onnistuu
senvuoksi parhaiten meri-ilmastossa ja
vuorilla (Alpeilla). Suomessa ei tällaisia
edellytyksiä suuremmassa määrässä ole.
Niittymme ovatkin, tulvaniittyjä ja
luhtia lukuunottamatta, huonokasvuisia ja
varsinainen n. kannattamatonta. Huonokasvuisia
niittyjä on jätetty metsittymään tai muokattu
pelloksi, ja tilasto osoittaakin niittyalan
maassamme jatkuvasti vähenevän, etelässä
nopeammin kuin pohjoisessa. V. 1880 oli maassamme
niittyä 1,366,882 ha, 1901 1,281,232 ha,
1910 959,407 ha, 1920 580,104 ha ja 1924
530,027 ha, jolta korjattiin sato 449,231
ha:lta ja saatiin 5,070,777 kg niittyheinää.
— Niittyjen kasvuisuutta parannetaan pensaita
ja puita raivaamalla, mättäitä tasoittamalla,
liian kosteita paikkoja ojittamalla ja kuivia
vesittämällä, pintalannoituksella, äestämällä ja
siementämällä.

Niittyvilla (Eriophorum), sarakasvien
heimoon kuuluva kasvisuku. Kaksineuvoiset kukat
yhdessä tai useammassa tähkässä. Kukkien kehä
on hajonnut lukuisiksi karvoiksi, jotka
hedelmöittymisen jälkeen pitenevät valkeaksi
,,villaksi" ja toimivat pähkyläin levittäjinä.
Kosteilla paikoilla, suoniityillä, soissa
y. m. Meillä yleisimmät lajit monitähkäinen
kapealehtinen n. (E. polystachium)
ja yksitähkäinen tupellinen n.
(E. vaginatum).

Niitty-yökkö (Charæas graminis),
tiheäkarvainen, ruskeahko yöperhonen.
Toukka, niittymato, on 16-jalkainen,
kalju, kiiltävä, nuorempana vaalean-,
vanhempana tummanruskea, ruumiissa
7 vaaleaa, kellanharmaata pitkittäisjuovaa,
alapuoli vaaleankellahtava; täysikasvaneena
30-40 mm:n pituinen. Toukka on niittymaiden
pahin tuholainen, sen v. 1926 maassamme
aiheuttama vahinko arvioitiin 16 1/4 milj.
markaksi, ks. värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.

Niittyäes ks, Äes.

Nijmegen [neimeghen] (saks.
Nimwegen), kaup. Alankomaissa Waalin
varrella, läh. Saksan rajaa. Pyhän Stefanuksen
kirkko (1200-luvulta), renessanssityylinen
raatihuone (rak. 1554). Teoll., viljakauppaa,
hyvä satama. 70,000 as. — N:n rauhasta
1678-79 ks. Ranska, historia.

Nikaia (lat. Nicæa), muin. kaup.
Bityniassa Marmarameren itärannalla; nyk.
Isnikin kylä. N:ssa pidettiin 325
ja 787 kirkolliskokouksia; edellisessä
kirottiin areiolaisuus, jälkimmäisessä
vahvistettiin kuvainpalvonta, Vv. 1206-61
N. oli n. s. N:n keisarikunnan (ks.
Itä-Rooma) pääkaupunkina; turkkilaisten
valloittama n. 1330.

Nikakapina, Konstantinopolissa
tammik. 532 raivonnut kapina. Suuntautui
keisari Justinianusta vastaan; Belisariuksen
kukistama.

Nikaman tulehdus, tav. tuberkuloottinen
tulehdus selkärangan nikamissa;
kyttyräselkäisyys johtuu useimmiten siitä.

Nikamat ks. Luusto ja
Selkäranka.

Nikander [-a’-], Gabriel
(s. 1884), suom. sivistyshistorioitsija,
Turun ruots. yliopiston pohjoismaisen
sivistyshistorian ja kansanelämän tutkimuksen
professori v:sta 1921. Teoksia: „J. Tengström
såsom akademisk lärare och biskop intill 1808",
„Byar och gårdar i Helsinge 1750-1865".
Nikander, Juho Kustaa (1855-1919),
jumaluusopin toht., Amerikan suom. kirkon luoja ja
järjestäjä, Suomi-opiston perustajia ja esimies.

Nike, kreik. voiton jumalatar, kuvailtu
siivekkääksi neitoseksi. Kuuluisia N:n kuvia
ovat Paionioksen N. 400-luvulta e. Kr. ja
Samotraken N. 200-luvulta e. Kr.

illustration placeholder

Samotraken Nike.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0208.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free