- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
381-382

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nisan-Nitriilit

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Nisan, juut. kalenterissa ensim.
kuukausi, vastaa maaliskuun loppu- ja
huhtikuun alkupuolta.

Nisibis, muin. kaup. Pohjois-Mesopotamiassa,
nyk. Nsēbīn.

Niskakoski. Useista tämännimisistä
koskista on suurin Oulujoen niskassa
oleva, lähes 9 km pitkä, putouskorkeus
31,2 m, keskiveden aikaan 99,840 hevosv.

Niskanen, Kustaa Vilhelm
(1796-1860), myöhäisemmän herännäisyyden
johtomiehiä, N. G. Malmbergin rinnalla
„niskaslaisten" johtaja. Asui Nivalassa.

Niskaoja ks. Ojitus.

Niskasauma, muuratun holvikaaren
ensim. (alin) sauma.

Niskoittelu, tottelemattomuus julkisen
viranomaisen määräyksiä kohtaan. N:sta
on laissa useissa kohdin säädetty
rangaistus (R. L. 16:1 ja 2 sekä 44:6 ja 23;
Ulosottolaki 3:33; Oikeudenkäymiskaari
12:2 sekä 14:2 ja 3; Merimieslaki 8/3 1924,
77 §; Maalaiskuntain kunnallislaki 27/11
1917, 68 §).

Nišnij-Novgorod, Nižnij-Novgorod
(ks. t.).

Nissan, joki Etelä-Ruotsissa, lähtee
Jönköpingin länsipuolelta, laskee
Halmstadin lähellä Kattegatiin; 200 km.

Nissen, Henriette (N.-Saloman)
(1819-79), ruots. laulajatar, Jenny Lindin
kilpailija. V:sta 1859 opettajana Pietarin
konservatoriossa.

Nišši (ransk.), komero.

Nissinen, Alli (1866-1926),
koulunjohtaja, lastenkirjailija ja
yhteiskunnallinen toimihenkilö. — Nissinen,
Tatu (s. 1883), karjatalousmies; julk.
„Kertomus Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran
25-vuotisesta toiminnasta" (1912),
„Karjantarkastustoiminta" (1926).

Nisu, vehnä (ks. t.).

Nisä, nisäkästen maitorauhanen
ympäröivine side- ja rasvasolukkoineen.

Nisäkkäät l. imettäväiset
(Mammalia), selkärankaisluokka,
tasalämpöisiä, keuhkoilla hengittäviä, tav.
karvapeitteisiä, 4-raajaisia (poikkeuksia:
valaat ja sireenieläimet), eläviä poikasia
synnyttäviä (poikkeus: nokkaeläimet) ja
niitä nisiksi muodostuneiden
maitorauhastensa eritteellä ruokkivia
(nokkaeläimillä ei ole nisiä) eläimiä,
joilla on pehmeät huulet (poikkeus:
nokkaeläimet), 4-lokeroinen sydän, pallea,
kolmenlaisia hampaita (etu-, kulma- ja poski-)
(nokkasiili, muurahaiskävyt, muurahaiskarhu
ja hetulavalaat ovat hampaattomia) ja hyvin
kehittyneet aivot, varsinkin isotaivot.
Sikiön ja emon välistä kiinteätä yhteyttä
välittämässä on muilla n:lla paitsi nokka-
ja pussieläimillä istukka. Maaeläimiä;
valaat, sireenieläimet ja hylkeet mukautuneet
vesielämään, lepakot ilmassa liikkumaan.
Varhaisimmat n. tunnetaan triaskauden ylemmistä
kerrostumista, lukuisiksi ne kävivät
vasta tertiäärikaudella. — 3 alaluokkaa:
nokkaeläimet, pussieläimet
ja istukalliset n. Viimeksimainitut
ryhmitetään seuraaviin lahkoihin:
vajahampaiset, hyönteissyöjät,
lepakot, petoeläimet, valaat, jyrsijät,
kavioeläimet, norsueläimet, sireenieläimet,
puoliapinat, kädelliset.


Nisäkäsliskot (Theromorpha), vanhin
tunnettu matelijaryhmä, sukupuuttoon
kuolleita kivihiili-, permi- ja triaskauden
maauskoja, joilla oli kaksoiskoverot
nikamat ja päälaenreikä, lantio
imettäväisten lantion kaltainen ja hampaat
erilaistuneet etu-, kulma- ja poskihampaiksi.
N:ja ovat m. m. pareiosaurukset. Useimmat
löydöt Etelä-Afrikasta.

Nisätulehdus, rinta-ajos, on
pienistä haavoista nisiin päässeiden
bakteerien aiheuttama tulehdus, joka
useimmiten kohtaa imettäviä äitejä, joskus
pieniä lapsiakin. Tällöin nisä paisuu, käy
punaiseksi, aristavaksi ja lopulta märkiväksi.

Nitoni, radiumin emanatsioni.

Nitraatit, typpihapon suolat.

Nitraattibakteerit ks. Nitrifikatsioni.

Nitragiini, palkokasvien
juurinystyröissä elävien, ilman typpeä sitovien
bakteerien nestemäinen puhdasviljelmä,
käytetty peltomaan ymppäykseen, joko siten,
että siemenet kostutetaan n:lla tai että
n. sekoitetaan multaan, mikä sitten
kylvetään peltoon.

Nitreeraaminen, nitroryhmän (NO2)
liittäminen orgaanisiin yhdistyksiin,
jolloin syntyy nitroaineita.

Nitrifikatsioni, typpihapokkeen ja
typpihapon suolojen (nitriittien ja
nitraattien) muodostuminen maassa.
Typenpitoisten orgaanisten aineiden lahotessa
muodostuu amoniakkia. Nitriitti- l.
nitrosobakteerit hapettavat ammoniumsuolat
typpihapokkeen suoloiksi ja nitraatti- l.
nitrobakteerit taas typpihapokkeen
suolat typpihapon suoloiksi. Vastakohta:
denitrifikatsioni (ks. t.).

Nitriilit, syanidit, orgaanisia
yhdistyksiä, joissa radikaali on liittynyt
syaani- l. nitriiliryhmään CN. Neutraalisia,
hyvänhajuisia nesteitä; saippuoituvat
happojen ja alkalien vaikutuksesta.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Wed Mar 12 11:47:47 2014 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0213.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free