Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 389-390 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Njemtsit-Nodermann

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Njemtsit l. nemtsit, vanhojen ven.
kronikkojen saksalaisista (joskus myös Suomen
ruots. hallitusmiehistä) käyttämä nimitys.

Njord, skand. hedelmällisyyden ja
rikkauden jumala, Frej-jumalan isä.

Njuhtša, kunta Vienan läänissä
Äänislahden rannalla.

N. M. K. Y., Nuorten Miesten
Kristillisen Yhdistyksen (ks. t.) nimilyhennys.

N. N., lyh. lat. sanoista nomen nescio,
en tunne nimeä; käytetään korvaamaan
henkilönimeä, kun sitä ei tunneta tai
tarvita tai ei tahdota mainita.

N. N. K. Y., Nuorten Naisten
Kristillisen Yhdistyksen (ks. t.) nimilyhennys.

Noa, Raamatun alkuhistorian
patriarkkoja, vedenpaisumuksen tuhoaman
ihmissuvun jatkaja; ensim. viininviljelijä.
N:n pojat — Sem, Hara, Jafet — esiintyvät
kansojen kantaisinä.

Noailles [noa’i], Anne
Elisabeth de (s. 1876), ransk. kirjailijatar,
kreivitär, alk. Brancovanin prinsessa (rom.
sukujuurta). Julk. m. m. runokokoelmat
,,Le cœur innombrable", ,,L’ombre des
jours", „Les vivants et les morts", „Les
forces éternelles" ja romaanit ,,La
nouvelle espérance", ,,Kummastuneet
kasvot" (suomen.). — Noailles,
Louis de (1756-1804), ransk.
soturi, vikomtti. Otti osaa Yhdysvaltojen
vapaussotaan, teki 4 p. elok. 1789 ensim.
ehdotuksen säätyetuoikeuksien poistamisesta,

Noarootsi (ruots. Nuckö), kapean
kannaksen mantereeseen yhdistämä niemi
Viron länsirannikolla, Haapsalunlahden
pohjoisrannalla; on samannimisen pitäjän
pääosana. Puolet väestöstä ruotsinkielisiä.
Ruots. Birkasin kansanopisto.

Nobel [-be’l], Alfred (1833-96),
I. N:n poika, ruots. insinööri, keksijä,
lahjoittaja. Keksi dynamiitin 1867, sittemmin
nitrogelatiinin, ballistiitin sekä
räjähdyspanosten sytytyksen
räjähdyselohopeanallilla. Keksinnöillään
ansaitsemansa suuren omaisuuden N.
lahjoitti tieteellisiin ja aatteellisiin
tarkoi tuksiin. vrt. Nobelin säätiö.
[„A. Nobel och hans släkt" (1927).]


Alfr. Nobel.

— Nobel Immanuel (1801-72),
arkkitehti ja tehtailija, kehitti yhdessä A.
N:n kanssa verraten vaarattoman nitroglyseriinin
valmistustavan. — Nobel, Robert
Hjalmar (1829-96) ja Ludvig
1831-88), J. N:n poikia, insinöörejä,
kehittivät Bakun naftateollisuusyhtiön
uurimmaksi lajiaan koko maailmassa.

Nobelin palkinnot, Nobelin säätiön
rahastosta vuotuisesti annetut palkinnot.
Niitä on kaikkiaan viisi ja niillä on
palattava ne, jotka fysiikan, kemian,
fysiologian ja lääketieteen, kirjallisuuden
tai rauhanpyrkimysten alalla ,,ovat
tuottaneet ihmiskunnalle suurinta hyötyä",
fysiikan- ja kemianpalkinnot määrää
Ruotsin Tiedeakatemia, lääketieteellisen
Karoliininen Opisto, kirjallisuuspalkinnon
Ruotsin Akatemia, ja rauhanpalkinnon Norjan
Suurkäräjäin asettama valiokunta. Kunkin
palkinnon suuruus on nyk. n. 121,000 kr.
Palkinnonsaajat v:n 1926 loppuun näkyvät
taulukosta seur. siv.

Nobelin säätiö, Alfred Nobelin (ks. t.)
1895 tekemään jälkisäädökseen perustuva
palkiatorahasto, alk. 31,4 milj. kruunua,
nyk. n. 42 milj. Sen varoista annetaan
Nobelin palkinnot ja niillä on perustettu
kolme n. s. Nobelin instituuttia, Ruotsin
Akatemian Nobelin Instituutti, jossa 4
jäsentä (saks. ja engl., it. ja esp., ransk.
sekä slaav. kaunokirjallisuuden edustajat)
ja johon on yhdistetty akatemian Nobelin Kirjasto
(ulkomaista kaunokirjallisuutta ja
kirjallisuudenhistoriaa), Tiedeakatemian
Nobelin Instituutti, jonka toimialana
on fysikaalinen kemia, sekä Norjan Nobelin
Instituutti, joka julkaisee kirjallisuutta
ja omistaa kirjaston Oslossa.

Nobilis [nō-] (lat.), kuuluisa,
jalosyntyinen, aatelissäätyinen; Roomassa
patriisien etuoikeuksien lakattua
virka-aatelin jäsenistä käytettiin nimitystä
nobiles. — Nobilitas,
jalosyntyisyys, aateli.

Nobility [-bi’liti] (engl.), aateli,
jalosyntyisyys; Englannin ylhäisaatelisto,
jossa viisi astetta: duke (herttua),
marquess (markiisi), earl (kreivi),
viscount (varakreivi) ja baron
(paroni). vrt. Aateli.

Noblesse oblige [noble’s oblī’š]
(ransk.), „aateluus velvoittaa".

Noblessi (ransk.), aateli, ylhäisö;
mielenjalous, arvokkuus.

Noen nie dagewesenes [noh nī
dāgevēzenes] (saks.), ,,jotain ennen
olematonta", ainoalaatuinen.

Nocturne [-ty’rn], nokturni (ks. t.).

Nodermann, Preben (s. 1867), tansk.
säveltäjä, toimi Lundin tuomiokirkon
kapellimestarina v:sta 1903. Säveltänyt
oopperoita, y. m. Julk. koraalitutkielman:
,,Studier i svensk hymnologi".

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>