Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 395-396 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Nokkaeläimet-Nolcken

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

ympäröiviä helpeitä. Rukiin korsinoki
(Urocystis occulta) hävittää rukiin
kaikkia maanpäällisiä osia. — Nokitaudin
torjunta kohdistetaan kylvösiemeneen
tarttuneiden itiöiden tappamiseen, mihin
käytetään siemenen pesua lämpimällä
vedellä (lentonoki) tai laimealla
formaliiniliuoksella (muut noet). [Liro,
„Heinäkasvien tärkeimmät nokiisienet" (1915),
,,Tuhosienet" (1924), ,,Die Ustilagineen
Finnlands" (Suom. Tiedeakat. Toim. A,
XVII, 1, 1924); Kitunen, „Tutkimuksia
kauran nokisienistä ja eri kauralaatujen
alttiudesta nokitartunnalle" (1922).]

Nokkaeläimet l. kloaakkieläimet
(Monotremata), alhaisin nisäkäslahko.
Virtsa- ja sukusolu tiehyet avautuvat
yhteissuoleen l. kloaakkiin; leuat
hampaattomat, sarveistupen peittämät;
nisiä ei ole, maitorauhaset avautuvat
erikoiselle rauhasalueelle ihokarvojen
väliin. Munivat pehmeäkuorisia munia.
Austraaliassa ja Uudessa-Guineassa. —
Nokkasiilillä (Echidna
aculeata) ovat karvat muodostuneet
pitkiksi pistäviksi piikeiksi, nokka
pitkä ja hoikka, kieli pitkä ja
limainen. Syö muurahaisia, termiittejä,
matoja y. m. s. Naaras munii yhden munan,
jota hautoo vatsapuolella olevassa
ihopussissa. — Vesinokkaeläin
(Ornithorhynchus anatinus) on
vesielämään mukautunut: turkki tiheä,
häntä litteä, jalat lyhyet, varpaiden
välissä uimaräpylä; nokan sarveistuppi
litteä ja leveä, sorsan nokkaa
muistuttava. Munii 2 munaa, hautoo niitä
maakuopassa. Etelä-Austraalian ja
Tasmanian joissa.


Nokkasiili.

Nokkahauki (Belone vulgaris),
rakkosuisten ryhmään luettu kala, jolla on
pitkä, hoikka ruumis ja pitkäksi nokaksi
venyneet leuat. Selkä sinivihreä, vatsa
hopeanvalkoinen. Pituus 60-80 cm. Välimeressä,
Atlantissa, Pohjan- ja Itämeressä; Suomen
rannikolla harvinaisena. Liha syötävää.

Nokkavalas (Hyperoodon diodon),
6-8 m pitkä hammasvalas, jonka päästä
ulkonee kapea nukkamainen turpa ja jolla
on täysikasvuisena vain 2 hammasta,
molemmat suuria, alaleuassa. Syö pieniä
kaloja ja nilviäisiä. Pohjois-Jäämeressä,
Pohjois-Atlantissa. Pyydystetään traanin
vuoksi.

Nokkavarpunen (Coccothraustes
vulgaris), paksunokkainen, 18-20 cm
pitkä peipposlintu. Harmaan, ruskean,
mustan, valkoisen ja sinervän kirjava.
Maassamme joks. harvinainen, pesivänä vain
muutamia kertoja. Elää metsissä, syö
marjoja ja siemeniä. Keski- ja
Etelä-Euroopassa.

Nokkonen (Urtica), ruohokasveja,
joilla poltinkarvaiset lehdet. Meillä
2 lajia: kaksikotinen viholainen
(U. diæca), jonka lehdet puikean
herttamaiset, ja yksikotinen rauta-n.
l. polttiainen (U. urens),
jonka lehdet soikeat. Nuoria n:ia käytetään
vihanneksiksi, viholaisen varren
niinisyykuiduista on valmistettu lankaa,
josta kudottiin n. s. ,,nokkospalttinaa".
Eräiden ulkomaisten n:ten poltto on
erittäin ankaraa ja pitkäaikaista.

Nokkoskuume, nokkosrokko,
viholaisrokko, kutkuavan ja
nokkosten polton synnyttämiä laikkoja
muistuttavan ihottuman seuraama lievä,
tav. lyhytaikainen kuumetauti, jonka
muutamat ihmiset saavat erinäisistä ruoista
(mansikoista, ravuista) tai joistakin
lääkkeistä, vrt. Idiosynkrasia.

Nokkospalttina ks. Nokkonen.

Nokkosperhonen (Vanessa urticæ),
päiväperhonen, jonka siivet päältä
punaruskeat, musta-, kelta- ja sinitäpläiset.
Toukka päältä musta, keltajuovainen, alta
vihreänkeltainen; elää nokkosten lehdillä.
Kuva värikuvaliitteessä Perhosia.

Nokturni (ransk.), alk. puhallus- tahi
jousisoittimin ulkosalla esitettävä
sarjasävellys (vrt. Serenadi).
Field ja Chopin nimittävät n:ksi
pianokappaleitaan, joiden yleinen sävy
liittyy yölliseen tunnelmaan.

Nola [-ō-], kaup. Etelä-Italiassa,
Vesuviuksesta koilliseen. 15.000 as. — N. on
Kampanian vanhimpia kaupunkeja; sen
lähellä Hannibal voitettiin 216 ja 215.

Nolcken, Erik Mattias von
(1694-1755), ruots. diplomaatti, vapaaherra.
Lähettiläänä Venäjällä 1738-41,
rauhanneuvottelijana Turussa 1743.
Göötan hovioikeuden presidentti v:sta 1750.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>