Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Norja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Suurimmat vuonot ovat Hardangerin-, Sogne-,
Trondhjemin-, Länsi-, Porsangin- ja Varanginvuonot.
Vuonorannikon edustalla on tiheä
saaristo. N. on tyypillistä tunturimaata;
korkeimmat tunturialueet Etelä-N:ssa ovat Dovre
(jossa Snehætta, 2,246 m) ja Jotunheimen
(jossa Galdhöpiggenin ja Glittertindin
huiput). Pohjois- ja Etelä-Norjan rajana
pidetään Trondhjeminvuonoa. Järviä
runsaasti, mutta kaikki pieniä, suurimmat
ovat Mjösen ja Fämund; pisin joki
Glommen. — Ilmasto rannikolla
tyypillistä meri-ilmastoa, talvet lauhkeampia
kuin missään muualla samoilla
leveysasteilla, rannikko jäistä vapaa koko
vuoden; sademäärä 1,000-3,000 mm; maan
itäosissa mannerilmasto. — Kasvillisuus.
Metsämaata on n. 22 % maan koko
pinta-alasta (n. 71,000 km2), ja siitä
3/4 havumetsää; maan eteläosissa kasvaa tammea,
vaahteraa, lehmusta, jalavaa y. m. jaloja
lehtipuita, Havumetsän yläpuolella on
koivuvyöhyke, tämän yläpuolella usein
kapea paju- ja vaivaiskoivuvyöhyke,
ylinnä jäkälää tai erilaisia ruohokasveja
kasvavaa kangasmaata. Vehnä kypsyy
etelässä lähes 400 m:n korkeudella, ohra
yli 600 m:n; ruis ja kaura kypsyvät
vielä 69°:lla, ohra 70°:lla, perunoita voi
viljellä vieläkin pohjoisempana. N. 70 %
maan koko pinta-alasta on asumatonta
ja viljelykseen kelpaamatonta
tunturimaata, vain n. 0,89 % peltoa ja
puutarhaa. — Asukkaista 21,000 lappalaista
(norjaksi finner) ja 9,000 suomalaista
(norj. kvœner); 30 % väestöstä asuu
kaupungeissa. — Uskonto ja sivistys.
Ev.-lut, tunnustus vallitseva.
Kansanvalistus korkea. Kansakoulu on
pohjakouluna, siihen liittyvät 3-luokkahet
keskikoulut ja näihin 3-luokkaiset lukiot.
Yliopisto Oslossa. — Elinkeinot.
Maataloudesta elää n. 1/3 väestöstä, muita
tärkeitä elinkeinoja metsänhoito, kalastus
ja teollisuus (puu-, metalli-, paperi-,
elintarve-, varsinkin säilyke-, ja kem.
teollisuus, m. m. salpietarin valmistus).
Tärkeimmät vientitavarat: kalat,
säilykkeet ja karjataloudentuotteet,
paperimassa ja -tuotteet, puu; tuontitavarat:
vilja, kangastavarat, siirtomaatavarat,
kivihiili. N. on Pohjoismaiden
ensimmäinen merenkulkumaa. Rautateitä 3,500 km.
— Raha: 1 kruunu = 100 äyriä. —
Hallitusmuoto ja hallinto. N. on
perinnöllinen kuningaskunta. Toimeenpaneva
hallitusvalta on kuninkaalla valtioneuvostossa,
johon kuuluu vähintään 7 (tav. 9)
ministeriä, Eduskunta (storting) on
150-jäseninen (50 edustajaa kaupungeista,
100 maaseudulta). Äänioikeutettuja
eduskuntavaaleissa ovat 23 v. täyttäneet
miehet ja naiset. Uusien vaalien jälkeen
kokoontuva eduskunta valitsee
keskuudestaan 37 jäsentä käsittävät lakikäräjät
(lagting), muut 113 edustajaa
muodostavat n. s. maakäräjät (odelsting);
molemmat osat kokoontuvat erikseen ja
valitsevat oman puhemiehensä. Lakiehdotuksia
käsittelevät ensin maakäräjät, joista ne
lähetetään lakikäräjiin; elleivät laki- ja
maakäräjät pääse yksimielisyyteen,
ratkaistaan asia yhteisessä suurkäräjäin
(storting) kokouksessa, jossa
lakiehdotusten täytyy saavuttaa 2/3 enemmistö
tullakseen hyväksytyiksi. Paikallista
hallintoa varten maa on jaettu 20 fylkeen,
ja yhteisistä asioista päätetään kerran
vuodessa kokoontuvilla maakuntakäräjillä
(fylkesting). Maassa on 43 kaupunkia
ja 24 kauppalaa. Kirkollisesti N. on jaettu
7 hiippakuntaan. Pääkaup. Oslo.
— N:aan kuuluvat Huippuvuoret, Karhusaari
ja Jan Mayenin saari. Värikartta ks.
Ruotsi.
Historia. Esihist. ja viikinkiaika.
Nuoremmalla kivikaudella (n. v:sta 4000
e. Kr.) suuri osa N:aa oli jo asuttu
Asukkaat olivat otaksuttavasti nyk.
norjalaisten esi-isiä. N:n historia alkaa
varsinaisesti n. s. viikinkiajalla
(800-1000), jolloin norjalaiset tekivät
sekä sota- että kaupparetkiä länteen ja
etelään. Pikkuvaltiot Harald
Kaunotukka (860-933) yhdisti 872.
Kristinusko alkoi saada jalansijaa Olavi
Trygvenpojan (995-1000) aikana.
Tämän kaaduttua Svoldin taistelussa N.
joutui riippuvaisuuteen hänen
voittajistaan Tanskan ja Ruotsin kuninkaista.
Kansallisen kuninkuuden uudisti 1015
Olavi Haraldinpoika (myöh.
Pyhä, 1015-30), joka myös turvasi
kristinuskon aseman N:ssa. Tosin Tanskan
kuninkaaseen Knut Suureen yhtyneet
ylimykset voittivat hänet Stiklastadin
taistelussa, jossa Olavi kaatui, mutta Olavin
poika Maunu Hyvä pääsi 1035 hallitsijaksi.
Hän hallitsi myös Tanskaa 1042-47.
Harald Ankara (1047-60)
kaatui yrittäessään valloittaa Englantia.
Hänen seuraajistaan mainittakoon
Pyhässä maassa käynyt Sigurd
Jerusalemissa-kävijä (1103-30). Hänen
kuoltuaan riehui maassa sata vuotta
lakkaamattomia valtaistuinriitoja, joihin
piispat sekaantuivat. Kuningasvallan
itsenäisyyden puolesta taisteli sekä
maallisia ylimyksiä että kirkollista
puoluetta, bagleja, vastaan birkebeinien
puolueen johtaja kuningas Sverre
(1177-1202), jonka suvulle kruunu jäi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
