- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
415-416

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Norjan kieli ja kirjallisuus - Norjan meri - Norjansalpietari - Norjan taide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


uusromantiikka kuvastuu Collett-Vogtin,
V. Kragin
ja Obstfelderin
lyriikassa, Heibergin näytelmissä
sekä Hamsunin ja Kinckin
romaaneissa. Nykyisen Norjan huomattavimmat
uudet kirjailijat ovat Bojer, Egge,
Duun
ja Sigrid Undset
(romaaneja) sekä Bull ja
Wildenvey (lyyrikkoja). [Bing
(norj., 1904); Bull-Paasche (norj., 1923-).]

Norjan meri, Norjan, Grönlannin ja
Islannin välinen Atlantin osa.

Norjansalpietari ks. Salpietari.

Norjan taide. Keskiajalla n. s.
sauvakirkot, joista huomattavin Borgundin
sauvakirkko (ks. t.), ovat osoituksia
omalaatuisesta puuarkkitehtuurista.
Merkittävimmät kirkkorakennukset ovat
Stavangerin ja Trondhjemin (ks. t., kuva)
tuomiokirkot, jotka molemmat
aloitettuina 1100-luvulla romaaniseen tyyliin
saivat pääsävynsä gotiikan aikana;
viimemainittu on pohjolan uljaimpia
kirkkoja. Ajanjaksona 1500-1800
kukoistaa Norjassa etupäässä vain kansantaide.
Sensijaan 1800-luku on N. t:n loistoaikaa.
Maalaustaiteessa on voimakas kansallinen
tuntu. Nousun edelläkävijänä on Dahl,
sen pääedustajat Tidemand, Gude,
Thaulow,
Chr. Krohg, Peterssen,
Werenskiold, Munthe
sekä uusia uria
aukova Munch. Uudempia virtauksia
edustavat Ludvig Karsten (s. 1876),
Lund, Sörensen, Revold ja Per
Krohg. Huomattavimmat
kuvanveistäjät ovat Vigeland ja
Sinding. vrt. kuvaliitettä
Norjan taidetta. [Thies (norj.,
1904-10).]

Norkko, kasvit., pehmeälapakkoinen
tähkä, jonka kukat ovat pienet ja joka
kukkimisen jälkeen varisee kokonaisena.
Esim. koivun ja lepän hedekukinnot.

Norlannin kysymys, yhteiskunnallinen
pulma, joka on johtunut siitä, että
Ruotsin Norlannissa (siihen luettuna
myös Taalainmaa) suuri osa talonpoikien
maasta on joutunut puutavarayhtiöitten
haltuun. Pulman poistamiseksi on
säädetty yhtiöiden maanomistusta rajoittavia
ja maanviljelystä suojaavia lakeja.

Norlanti (ruots. Norrland), Ruotsin
pohjoinen pääosa; siihen kuuluvat
maakunnat Gästrikland, Hälsingland,
Medelpad, Ångermanland, Härjedalen,
Jämtland, Länsipohja (Västerbotten ja
Norrbotten) ja Ruotsin Lappi.

Norlind [nūr-], Tobias (s. 1879),
ruots. musiikkitieteilijä, musiikinhistorian
opettaja Tukholman Musiikkiakatemiassa.
Julk. Ruotsin musiikkihistorian (,,Svensk
musikhistoria", 1918), joka sisältää
tärkeitä Suomen musiikkihistoriaa koskevia
tietoja, „Latinska skolsånger i Sverige
och Finland" (Piæ cantiones y. m.) 1909,
„Allmänt musiklexikon" (1913-16),
,,Allmän musikhistoria" (1920).

Norma, Bellinin (ks. t.) ooppera.

Normaali (lat.). 1. Säännönmukainen,
malliksi kelpaava; täysijärkinen (vastakohta:
abnormi). — 2. Geom. Suora,
joka on kohtisuorassa annettua suoraa
tai tasoa vastaan, annetun käyrän
tangenttia tai käyrän pinnan tangenttitasoa
vastaan. N:n ja viivan tai pinnan
leikkauspiste on n:n kantapiste.
Avaruusviivan n:t, joilla on yhteinen
kantapiste, ovat kaikki samassa tasossa,
viivan n.-tasossa; viivan pää-n.
on samalla sen oskuloivassa tasossa
(ks. Oskuloiminen). — Pinnan n.-taso
on jokainen taso, joka sisältää pinnan
n:n. N.-tason ja pinnan leikkauskuvio
on pinnan n.-leikkaus; pää-n.-leikkaukset,
joista toisella on suurin, toisella pienin
kaarevuus kaikista n.-leikkauksista, ovat
toisiaan vastaan kohtisuorassa.

Normaaliaika, yhteiskunnassa ja
jokapäiväisessä elämässä noudatettava
yhteisaika. Eri maissa noudatettavasta n:sta
ks. Aikaerot, kartogramma. — N:n
toteamiseksi verrataan kellot
normaalikelloon, jollaisena käytetään
joko tähtit. observatorion tai muuta
luotettavaa kelloa. Vertausta varten
lähetetään aikamerkkejä radioteitse;
näistä tärkeimmät ovat Eilfeltornin
aikamerkit, jotka lähetetään joka päivä klo
8 ap. ja 8 ip. ja Nauenin klo 12 yöllä
ja 12 päivällä, kaikki Greenwichin ajan
mukaan. Myös sähkölennätintä ja
puhelinta käytetään useissa maissa
aikamerkin antamiseen; niinpä Suomen
rautatieasemille lähetetään aikamerkki joka
päivä n. klo 12. — N:n tiedoittamiseksi
yleisölle rajoitetulla alueella (esim. eri
kaupungeissa) käytetään näkyville
paikoille sijoitettuja tornikelloja
lyöntilaitteineen sekä erikoisia
normaalikellojärjestelmiä. Eräässä
järjestelmässä pääkello, tarkka heilurikello,
määräaikojen (puolen tai kokominuutin)
kuluttua yhdistää sähkövirran sivukelloihin;
sivukellon muodostaa vain kellotaulu
ja osoittimet, joita sähkömagneetti
liikuttaa hammasvälin kerrallaan. Toisessa
järjestelmässä sivukellot ovat itsenäisiä
kelloja, jotka viritetään määräajoin
keskuksesta ja jotka on niin asetettu että
ne hiukan edistävät. Pääkello pysäyttää
sivukellon määräajoin (joka neljäs tunti),

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0232.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free