- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
455-456

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Närhi-Näyttämötaide

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Närhi, Otto (1864-1904), näyttelijä,
Kansallisteatterissa v:sta 1892.

Närke (aiemmin Nerike l. Närike),
maakunta Keski-Ruotsissa, Vetterin ja Hjälmarenin välillä.

Närpiö (ruots. Närpes). 1. Ruotsink.
kunta Vaasan läänissä Etelä-Pohjanmaalla
Pohjanlahden rannikolla; 562,8 km2,
12,082 as. (1926). Vauras maanviljelyspitäjä;
us. sahoja. Kansanopisto (Närpes lantmanna-
och husmoderskola). Harmaakivikirkko v:lta
1435. Heinäk. 1808 Närpiön talonpojat,
jotka olivat karkoittaneet venäläiset, kärsivät
Finnbyn sillan lähellä tappion; muistomerkki.
— 2. Rautatieasema Kaskisten Perälän
rataosalla N:n kunnassa, 12 km Kaskisista.

Närte, suorakaidepohjainen eloauma.

Närästys, näränpoltto,
mahalaukusta ruokatorveen ja nieluun nouseva
polttava tai kouristuksen tapainen
kivuntunne, joka enimmäkseen aiheutuu
liiallisesta haponmuodostuksesta mahalaukussa.

Näse [nē-], kaksi maatilaa, toinen
Pernajassa, toinen vastapäätä Porvoon kaupunkia.

Näsegård, Latokartano (ks. t.).

Näsijärven pahvitehdas. A.-b. N. P.
o.-y., Pispalan esikaupungissa Tampereella.
Per. 1893, osakepääoma 2 milj. mk.

Näsijärvi, Satakunnan itäosassa,
Hämeen läänissä, n. 4 penik. pitkä ja
5-7 km leveä, paikoin 59 m syvä, 95 m
yli merenp.; laskee Pyhäjärveen
Tammerkosken kautta. N:een purkautuvat
Ätsärin, Pihlajaveden ja Keuruun reitit,
jotka yhtyvät Ruovedessä ja siitä laskevat
Muroleen kosken ja kanavan kautta N:een.

Näsilinna (ennen Milavida),
kaksikerroksinen renessanssityylinen tiilinen
huvila Tampereella, Peter von Nottbeckin
rakennuttama, valmistui 1899, kaupungin
ostama 1905, v:sta 1908 pääasiassa
Hämeen Museona,

Näsiä (Daphne mezereum), matalahko
Thymeleaceæ-heimoon kuuluva pensas; kasvaa
maamme eteläosien lehtometsissä joks. yleisenä,
pohjoisempana harvinaisempana; joskus
koristuskasvinaviljelty. Kukkii ennen lehtimistään,
kukat tiheissä viuhkoissa, kauniin sinipunaiset,
hyvätuoksuiset. Hedelmä punainen, myrkyllinen marja.

illustration placeholder

Näsiä.

Nässjö [nēsšö], kaup. Etelä-Ruotsissa,
Jönköpingistä itään. Huonekalu- ja kutomateoll. 9,000 as.

Nätkelmä (Lathyrus), hernekasvisuku.
Yleisin laji keltakukkainen, rehukasvina
arvokas niitty-n. (L. pratensis).

Näveri ks. Pora.

Näytelmä (saks. Schauspiel), draama
(ks. t.) yleensä; sellainen draama, jonka
vakava toiminta päättyy sovinnollisesti.

Näytelmäninous ks. Draama.

Näyttelyt. Ensim. uudenaikaiset n.
pantiin toimeen 1700-luvulla, Ne olivat
taide- ja taiteelle läheisten
teollisuushaarain n:ja. Sittemmin n.
laajentuivat niin, että ne lopulta sulkivat
piiriinsä koko taloudellisen, vieläpä
yhteiskunnallisenkin elämän. Suomessa pantiin
ensim. teollisuusnäyttely toimeen 1876
Helsingissä. Ensim. yleinen kansainvälinen
näyttely oli Lontoon maailmannäyttely
1851. Myöhemmin pidetyistä
maailmannäyttelyistä mainittakoon: Pariisin
1855, Lontoon 1862, Pariisin 1867, Wienin
1873, Philadelphian 1876, Pariisin 1878,
Pariisin 1889, Chicagon 1893, Pariisin
1900, S:t Louis’n 1904 ja San Franciscon
1915. N:llä oli alkujansa etupäässä
opettava ja herättävä tarkoitus.
Sittemmin ne muuttuivat pääasiassa reklaami-,
myynti- ja huvittelutilaisuuksiksi. vrt. Messut.

Näyttäjäprosentti, metsänh., on
prosentti, joka osoittaa metsän puuvaraston
arvolle ja peruspääomalle (maanarvolle.
uudistus- ja hoitokustannuksille sekä
metsää rasittaville veroille) kasvavan
metsän vuotuisen arvonlisäyksen johdosta
juoksevan koron. N:ia käytetään
osoittamaan, milloin metsikkö on
taloudellisesti kypsä hakattavaksi.

Näyttämötaide (näytelmätaide)
sai Kreikassa alkunsa Dionysoksen
kunniaksi toimeenpannuissa juhlissa
esitetystä laulusta ja tanssista. Alkujaan
esitti kuoro kioko näytelmän, myöh.
pääosan, jolloin aluksi oli kuoron
rinnalla 1, myöhemmin 2 ja 3,
huvinäytelmissä lopulta 6 henkilöä. Näyttelijät
olivat miehiä, puvut koristeellisia: koturni
(ks. t.), pitkä viitta ja naamio. Puvuston
ja harjoituksen kustansivat varakkaat
taiteenystävät. Valtio rakennutti
teatterin, jonka joku kansalainen vuokrasi.
Koko kansa kävi näytännöissä. Roomassa
n. ei kohonnut yhtä korkealle; se oli
kreik. esikuvien jäljittelemistä. —
Keskiajan n. syntyy antiikista riippumatta
niistä kat. jumalanpalvelukseen
liittyvistä draamallisista toimituksista, joita
vars. joulun ja pääsiäisen aikana

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0254.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free