- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
477-478

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Oikeusaputoimisto-Oikeuslähde

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


milloin taas noudattajain vakaumukseen
siitä, että niitä on noudatettava. —
Oikeus l. oikeutus, subjektiivinen o.
on jollekin oikeussubjektille (ks. t.)
voimassa olevan o:n nojalla kuuluva valta.
Eräät o:t l. oikeutukset ovat siksi
luonnollisia, että ne ikäänkuin muodostavat
persoonallisuuden ja takaavat sen olemassaolon,
esim. o. elämään, vapauteen, kunniaan. Toiset
taas eivät ole niin itsestään selviä, vaan
on niitä voitu säännöstellä eri tavoin, esim.
omistus-, pantti-, velvoite- y. m. s. o:t.

Oikeusaputoimisto, eräissä
kaupungeissa kaupunkikuntain palkkaamain
köyhäinasianajajain toimisto.

Oikeusasia, asia, joka kuuluu
tuomioistuinten ratkaistaviin; vastakohtana
hallintoasia, joka on hallintoviranomaisten
ratkaistava.

Oikeusasiamies, Eduskunnan oikeusasiamies (ks. t.).

Oikeusaste. Tuomioistuimet on
järjestetty tavallisesti eri o:iksi niin,
että alemman tuomioistuimen päätökseen
voidaan hakea muutosta sitä lähinnä ylempänä
olevalta tuomioistuimelta. O:ita on
tavallisesti kolme. Suomessa ovat nämä
yleiset o:t alioikeus., s. o. kihlakunnan-
tai raastuvanoikeus, hovioikeus ja Korkein
Oikeus. Asiaa ei yleensä saa ottaa
ylemmässä o:ssa käsiteltäväksi, ellei sitä ole
ennemmin alemmassa käsitelty.

Oikeusedellyttämys. O:llä
tarkoitetaan lain antamia määräyksiä, joiden
mukaan asianlaidat eräin edellytyksin
on ilman enempää todistelua pidettävä
tosina. Ne jaetaan tavallisesti kahteen
ryhmään: præsumtiones juris,
joissa edellyttämyksen vaikutus voidaan
vastatodistelulla kumota ja
præsumtiones juris et de jure,
joissa vastatodistelu ei ole sallittu.

Oikeusfilosofia, se filosofian haara,
joka käsittelee oikeuselämän ja samalla
valtion yleisiä perusteita; on
historiallisesti kehittynyt siitä käsityksestä,
että paitsi positiivista l. säädännäistä
oikeutta, joka ilmenee kunkin maan lakeina
ja yleisinä tapoina, on olemassa luonnonmukainen
oikeus. vrt. Luontaisoikeus.

Oikeushallinto on se valtiovallan
toiminta, jonka tarkoituksena on järjestää
ja pitää huolta sekä tarkastaa
oikeudenkäyttöä. O. meillä kuuluu lähinnä
Oikeusministeriölle, mutta sen ohella myös
tuomioistuimille.

Oikeushistoria, se osa oikeus- l.
lakitiedettä, jonka tehtävänä on tutkia,
miten oman maan tai vieraiden valtioiden
oikeus on kehittynyt. [Jaakko Forsman,
„Suomen lainsäädännön historia" (1896).]

Oikeushoidollinen jaoitus l.
oikeudellinen jaoitus on valtion
alueen jako oikeuspiireihin. Meillä
kaupungit yleensä muodostavat kukin oman
tuomiopiirinsä. Maalla käräjäkunta muodostaa
kihlakunnanoikeuden tuomiopiirin ja
tuomiokunta on kihlakunnantuomarin
virkatoiminnan alueena.

Oikeushyvä l. oikeushyödyke
on se etu, jota oikeusjärjestys oikeutetun
hyväksi tahtoo järjestelyllään suojella.

Oikeuskansleri l. Valtioneuvoston
oikeuskansleri.
Valtioneuvostossa tulee
17/7 1919 H. M:n mukaan olla o. ja häntä
avustaa apulais-o., joka tarvittaessa astuu
o:n sijaan. O. on maan ylin lainvalvoja ja
tulee hänen valvoa, että viranomaiset ja
virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät
velvollisuutensa, niin ettei ketään laillisessa
oikeudessaan sorreta. Ylimpänä syyttäjänä o.
myöskin pitää silmällä virallisia syyttäjiä,
jotka ovat velvollisia noudattamaan
o:n määräyksiä (H. M. 17/7 1919, 37,
45-48 §§; Asetus 30/3 1922, sisältävä o:n
ohjesäännön).

Oikeuskanslerinsihteeri,
oikeuskanslerinviraston virkamies, joka
esittelee asiat oikeuskanslerille.

Oikeuskeino, muutoksenhakukeino (ks. t.).

Oikeuskelpoisuus, kyky omata
oikeuksia ja velvoituksia eli olla itsenäisenä
tekijänä oikeuselämässä. Nykyaikaisen
oikeuden mukaan on jokainen ihminen
syntymästä kuolemaan asti oikeuskelpoinen.
Fyysillisten henkilöjen ohella voivat myös
henkilöyhtymät, varsinkin varallisuusoikeuden
alalla olla oikeuskelpoisia, ja nimitetään
näitä juridisiksi henkilöiksi.
ks. Juridinen henkilö.

Oikeuskemia, oppi kemiallisten
tutkimusten käytännöstä oikeushoidon
hyväksi, esim. kun on kysymys
myrkytyksestä, veripilkkujen tutkimisesta,
asiakirjain väärentämisestä j. n. e.

Oikeuskysymys, oikeussäännön
sovelluttaminen määrättyyn riita- tai
rikosasiaan. Esim. valamiesoikeustoissa
valamiehet ratkaisevat asiakysymyksen:
syytetyn syyllisyyden tai syyttömyyden, ja
lainoppinut tuomari oikeuskysymyksen,
lainsäännöksen soveltamisen.

Oikeuslähde on se, mihin
oikeusjärjestys nojautuu. Alkujaan oli
o:nä tapa, mutta verraten varhain yhteiskunta
alkoi ilmaista oikeuskäsityksensä
lakisäännöksinä. Sen jälkeen on kirjoitettu
laki ollut ensisijaisena ja tavanomainen
oikeus toissijaisena o:nä,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0265.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free