Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Oppikoulu-Opponeerata
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Oppikoulu, yhteisnimitys useille eri
koulutyypeille, jotka eroavat kansakouluista
laajempien oppimääriensä puolesta
ja joista useat valmistavat oppilaita
korkeakouluihin. Jo keskiajan luostari-
ja katedraalikoulut olivat o:n-luontoisia.
Ne olivat kirkollisia laitoksia ja
valmistivat oppilaita etupäässä kirkon
palvelukseen. Kirkon ohjattavina koulut
olivat kauan uudellakin ajalla
protestanttisissakin maissa, vaikka niistä
alettiinkin antaa erityisiä koululakeja,
,,koulujärjestyksiä". Ruotsi-Suomen ensim.
koulujärjestys on v:lta 1571. V. 1611
annettiin valtakunnalle uusi koulujärjestys,
jossa koulut jaettiin 4-luokkaisiin
maakuntakouluihin (provinciales) ja
6-luokkaisiin katedraalikouluihin
(cathedrales). Edelliset olivat alempia,
jälkimmäiset ylempiä kouluja. Päätarkoitus oli
kehittää latinan ja ,,kaunopuheisuuden"
taitoa. V:n 1649 koulujärjestys jakoi
koulut 1) pedagogioihin l. pikkulasten
kouluihin, näitä ylempiin 2) triviaalikouluihin
sekä 3) kymnaaseihin, joita meidän maassamme
oli Turussa (per. 1630) ja Viipurissa
(per. 1637). Tässä koulujärjestyksessä
reaaliaineet saivat jossain määrin
parannetun aseman ja ,,äidinkieli"
(ruotsi) tuli alaluokilla oppikirja- ja
koulukieleksi. Jotenkin samanlaisena
o:mme pysyi 1800-luvulle saakka, Uusia
koulujärjestyksiä annettiin 1693 ja 1724.
Viimeksimainittu pysyi maassamme
voimassa v:een 1843, jolloin annettiin uusi
kymnaasi- ja kouluasetus, jonka mukaan
koulut jaettiin ala- ja yläalkeiskouluihin,
kymnaaseihin ja tyttökouluihin. Nyt
suomikin sai vaatimattoman sijan o:n
ohjelmassa, Uusi koulujärjestys, joka on
pääosiltaan vielä voimassa, annettiin
1872. Sen mukaan eräät alkeiskoulut
yhdistettiin kymnaaseihin 7-, sittemmin
8-luokkaisiksi lyseoiksi ja eräät
alkeiskoulut muutettiin reaalikouluiksi, jotka
sittemmin lakkautettiin. V:sta 1883 tuli
olemaan myös valtion reaalilyseoita. V.
1883 perustettiin ensim. ruotsink. ja 1886
suomenk. yhteiskoulu; ne olivat
molemmat yksityiskouluja, Nyk. (1/1 1927) o:t
jakautuvat seuraavasti: Valtion koulut:
2 normaalilyseota (suomenk. ja ruotsink.),
4 klassillista lyseota (3 s.), 20 lyseota
(15 s.), 1 6-luokk. lyseo (s.), 6
tyttölyseota (5 s,), 7 yhteislyseota (5 s, ja;
2 r., joista 1 Ahvenanmaan maakuntakoulu),
1 6-luokk. yhteislyseo (s.), 1 tyttökoulun
jatkoluokat (s.), 1 jatko-opisto (s.),
14 tyttökoulua (10 s.), 2 4-luokk.
tyttökoulua (s.), 15 keskikoulua (12 s.).
— Yksityiskoulut: 2 poikalyseota (s. ja r.),
4 tyttölyseota (1 s,), 50 yhteislyseota
(37 k). 1 6-luokk. yhteislyseo (s.). 6
tyttöjatkoluokat (5 s.), 15 yhteisjatkoluokat
(12 s.), 5 tyttökoulua (2 s.. 2 r., 1
kaksikielinen), 50 keskikoulua (42 s.), 5
3-4-luokk. keskikoulua (s.) sekä 1 saksank.
ja 5 venäjänk. koulua. O:issa oli
lukuvuonna 1924-25 2,862 opettajaa ja 42,626
oppilasta, joista 32,516 suomenk. kouluissa.
O.-laitoksen kokonaismenot olivat 105 milj. mk.
Oppinut köyhälistö, korkeamman
sivistyksen saaneet henkilöt, jotka eivät
ole päässeet sivistystään vastaavaan
toimeen eikä varallisuustilaan.
Oppisopimus, oppilassuhdetta koskeva
sopimus, jonka toiselta puolen
elinkeinonharjoittaja toiselta puolen hänen
työssään oleva ammattioppilas tai tämän
holhooja keskenään tekevät. O. on
tehtävä kirjallisesti Kauppa- ja
Teollisuusministeriön vahvistamien kaavojen
mukaan (oppisopimuskirja). Tässä
on oppiaika sovittava niin pitkäksi,
kuin ammatin tai ammatinhaaran oppimisen
säännönmukaisesti on katsottava
vaativan, ei kuitenkaan 4 v.
pitemmäksi. Oppiajan kolme ensim. kuukautta
ovat koetusaikaa, jonka kuluessa o.
voidaan sanoa irti. Neljäntoista päivän
kuluessa koetusajan päättymisestä on o.,
ellei sitä ole irtisanottu, annettava
kolmin kappalein rekisteröitäväksi
oppisopimusrekisteriin, jota pitää
kuntiin asetettu ammattioppilaslautakunta.
Oppiajan päätyttyä tulee ammatinharjoittajan antaa
oppilaalle oppitodistus. O:n
purkaminen voi tapahtua molempien
sopimuspuolten suostumuksella, josta on tehtävä
ilmoitus o.-rekisteriin. Sitä paitsi voi
o. purkautua ammattilautakunnan
päätöksellä (Oppisopimuslaki 28/4 1923;
Valtioneuvoston päätös o.-lain soveltamisesta
15/6 1923; Työsopimuslaki 1/6 1922).
Oppivelvollisuus, oppipakko,
koulupakko, lasten vanhempain tai
holhoojain velvollisuus pitää huolta siitä,
että lapsi määrättyinä ikävuosina käy
asetuksenmukaista koulua tai saa
vastaavat tiedot, O. on tätä nykyä
useimmissa maissa lailla määrätty. Suomessa
säädetystä o:sta ks. Kansakoulu.
Oppolzer [-tser], Theodor von
(1841-86), itäv. tähtitieteilijä, Wienin
yliopiston professori. Tärkeitä
tutkimuksia ratalaskujen alalta. Pääteos:
,,Lehrbuch zur Bahnbestimmung der
Kometen und Planeten".
Opponeerata (lat.), vastustaa, väittää
vastaan, tehdä vastalause. — Opponentti,
vastaväittäjä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
