Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 525-526 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Orange-Orava

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Orange [-ā’ž], kaup. Etelä-Ranskassa,
Rhônen itäpuolella. Roomalaisajalla
riemuportti ja suuri amfiteatteri. O. oli
1000-luvulta kreivikuntana ja 1418-1714
ruhtinaskuntana, joka 1530-1673 kuului
siitä nimensä saaneelle Oranian suvulle.
11,000 as.

Orangelodges [orindžlodžiz] (engl.),
orangeloošit, valtiollisia yhdistyksiä
Irlannissa, jotka englantilais-protestanttisessa
hengessä vastustivat katolilaisten pyrkimyksiä;
hajoitetut 1830-luvulla.

Orangutangi, oranki (ks. t.).

Orania (saks. Oranien), alk. saks.
ruhtinassuku, joka polveutui Nassau-Dillenburgin
kreivistä Vilhelm I:stä. Hän peri Orangen
ruhtinaskunnan Etelä-Ranskassa ja tuli myöh.
Alankomaiden maaherraksi, mikä toimi meni
perinnöksi hänen jälkeläisilleen, joista
viimeinen miespuolinen, Vilhelm III, oli myös
Englannin kuningas.

Oranienbaum (myös Rambov, suom.
Kaarosta), kaup. Venäjällä, Inkerissä,
Suomenlahden rannalla. Ent. keis. linna. 7,000 as.

Oranje ks. Etelä-Afrikan
Liittovaltio. O:n pääkaup. on
Bloemfontein.

Oranjejoki, joki Etelä-Afrikassa,
lähteet Lohikäärmevuorilla, laskee
Atlanttiin, 1,860 km. Suurin lisäjoki
Vaal oikealta.

Oranki l. orangutangi (malaijil.
orang = ihminen, utan = metsä)
(Simia satyrus), n. 1,25 m pitkä
ihmisenmuotoinen apina; punaruskea, pitkä karvapeite,
pitkät kädet, lyhyet jalat, kasvot ja muut
karvattomat kohdat tumman harmaansiniset,
kurkussa iso ihopussi, vanhoilla koirailla
molemmin puolin kasvoja leveä poskipoimu.
Elää Borneossa aarniometsien puissa, mutta
voi liikkua maassakin. Syö etupäässä kasviaineita.
Kuva ks. I os., p. 169-170.

Oranšeria (ransk.), ansari (ks. t.).

Oranssi, punaisenkeltainen väri.
— Oranssipuu, appelsiinipuu.

Orapihlaja (Cratægus), ruusukasvien
heimoon kuuluvia oraisia puita tai suuria pensaita,
tav. valkokukkaisia. Meillä Ahvenanmaalla 1 laji
luonnonvaraisena. Useita lajeja viljellään
koristepuina ja pensasaidoiksi.


Orapihlaja.

Orasperhonen (Agrotis segetum),
yöperhonen, jonka toukka, orastoukka
l. orasmato, tuhoo syysviljan oraita,
myös useiden muiden viljelyskasvien
juuria, maanalaisia varsia y. m. Kuva ks.
värikuvaliitettä Tuhohyönteisiä.

Oratio (lat.), puhe. vrt. Kertomatapa.

Orator (lat.), puhuja. Oratorinen,
puhetaidollinen.

Oratoriaanit, Filippo Neri’n 1548
perustama papillinen veljeskunta
Italiassa sekä 1611 Ranskassa perustettu
veljeskunta, joka tuli tunnetuksi
tieteellisistä harrastuksistaan.

Oratorio (lat.), mus., eepillinen
sävelteos, aiheeltaan enimmiten uskonnollinen.
Monessa suhteessa o. on ikäänkuin ooppera
vailla näyttämöllistä esitystä. O. sai alkunsa
Italiassa samoihin aikoihin kuin ooppera
(n. 1600) muodostuen n. s. mysteereistä ja
moraliteeteista. Aluksi o. esitettiin
näyttämöllisesti, mutta Carissimi
poisti näyttämöesityksen, sepittäen sen
korvaukseksi ,,kertoja"-osan, ja perusti
siten varsinaisen o.-muodon. O.-tyylin
uudistajana on pidettävä Händeliä,
joka pani pääpainon kuoro-osiin. Samaan
tyyliin ovat sittemmin Haydn ja
Mendelssohn luoneet teoksiaan.
Uudemmalla ajalla on pyritty o:n rakenteessa
täydempään musiikilliseen yhtenäisyyteen ja
johdonmukaisuuteen. Varsinaisen hengellisen
o:n rinnalla kehittyi 1800-luvulla erikoisena
sävellyslajina myös „maallinen" o. eli n. s.
„kuoroteos" (saks. Chorwerk), joka vain
aiheittensa puolesta eroaa edellisestä (Schumann,
Gade y. m.). Suomenk. o.-sävellys on vasta
alullansa (Krohn, „Ikiaartehet").

Oratuomi (Prunus spinosa),
Keski-Euroopassa, myös meillä Ahvenanmaalla
kasvava piikkinen tuomensukuinen pensas.

Orava (Sciurus vulgaris),
vikkeläliikkeinen jyrsijä, jonka solakka
ruumis n. 21 cm, tuuhea häntä n. 17 cm pitkä,
pystyt korvat tupsupäiset; väri kesällä
punaruskea, alta vaalea, talvella meillä
päältä harmaa, alta melkein valkoinen, etelämpänä


Orava.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>