Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 533-534 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Orissa-Orjuus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

mallitila. Nyk. omistaja maanviljelysneuvos
Edv. Björkenheim. [Liakka (1920).]
— 2. Rautatieasema Seinäjoen-Vaasan
rataosalla Isossakyrössä, 45 km Vaasasta.

Orissa, alue Etu-Intiassa,
Bengaalin-lahden rannalla, Gangeksen
suistosta etelään.

Orivesi l. Orihvesi. 1. Kunta
Hämeen läänissä, Itä-Satakunnassa; 412,4
km², 6,385 as. (1926). Kansanopisto;
3 kenkätehdasta, m. m. Hirsilän. Leprasairaala.
— 2. Rautatieasema Tampereen-Haapamäen
rataosalla O:n kunnassa, 42 km Tampereelta.
— 3. Laaja, moniselkäinen järvi Joensuun-Savonlinnan
laivareitillä; pääselän pituus 42 km ja
suurin lev. 15 km. O:stä, johon laskee
m. m. Pyhäselkä, vedet virtaavat kahta
tietä eteenpäin: pääosa Orivirran kautta
Haukiveteen ja vähäisempi osa Pistolanjärven
kautta etelää kohti Puruveteen.

Orivesi. Kirkonkylä kirkontornista.

Orivirta, luonnonkaunis virta
Savonrannan pitäjässä; Oriveden eteläinen
selkä Paasvesi laskee O:aa myöten
Pyyveteen ja siitä Enoveden kautta
Haukiveteen.

Orizaba [-þa’ba]. 1. O. (atsteekinkiel.
Citlaltepetl = tähtivuori), Meksikon
korkein vuori, ylätasangon itäreunalla,
5,582 m. Tulivuori, jolla vieläkin
tuhkapurkauksia. — 2. Kaup. Meksikossa,
Vera Cruzin valtiossa, O:n vuoresta
kaakkoon. 35,000 as.

Orja ks. Orjuus.

Orjajoki, Kanadan jokia. 1. Iso-O.
Athabasca-järven ja Ison-Orjajärven
välinen Mackenzie-joen (ks. t.) osa.
— 2. Pieni-O. Pienen-Orjajärven
laskujoki Athabasca-jokeen.

Orjajärvi. 1. Iso-O., Kanadan
pohjoisia järviä, Laskujoki Mackenzie (ks. t,).
— 2. Pieni-O., pieni järvi Kanadassa,
laskee Pientä-Orjajokea myöten Athabasca-jokeen.

Orjakauppa ks. Orjuus, vrt. myös
Valkoinen orjakauppa.

Orjantappura, ruusupensaista käytetty
nimitys.

Orjaranta, Orjarannikko,
Länsi-Afrikan rannikkoalue Ylä-Guineassa,
Kultarannikon ja Nigerin suun välillä.

Orjasota. Tätä nimitystä käytetään
sekä eräistä roomalaisten kapinallisia
orjia vastaan käymistä sodista (m. m.
73-71 e. Kr.) että Yhdysvaltojen o:sta
1861-65.

Orjatsaari, kaunis saari Sortavalan
saaristossa Kaarnesaaren vieressä.

Orjuus. Orjuudella tarkoitetaan tav.
sellaisen henkilön asemaa, joka on
täydellisesti oikeudeton, vailla kaikkea
persoonallista vapautta ja ikäänkuin toisen
omaisuuteen kuuluva. Lievempi epävapauden
muoto on maa-o. (ks. t.). —
O:ta tavataan jo vanhimpina aikoina.
Sotavangit, jotka alk. surmattiin, olivat
luultavasti ensim. orjat, sitten
pahantekijät ja velalliset. Joskus köyhät
hädissään möivät itsensä tai lapsensa
orjiksi. Kreikassa ja Roomassa
kansantalous perustui pääasiassa o:teen.
Orjia käytettiin maataloudessa, teollisuudessa,
vuorityössä ja kotipalvelijoina ja myöh.
heistä Roomassa kasvatettiin
gladiaattoreita. Orjien asema parani osittain
kristinuskon vaikutuksesta, mutta o.
lakkasi vasta 1300-luvulla, Pyreneitten
niemimaalla n. 1500. — Neekeri-o.
alkoi suurten löytöretkien jälkeen, kun
Amerikan eri osiin tuotiin neekereitä
tekemään raskasta työtä, jota intiaanit
eivät kestäneet, erään laskelmaa mukaan
300 v:n kuluessa n. 4 milj. Toiminnan
neekeri-o:n poistamiseksi aloittivat
kveekarit 1727. Ensin kiellettiin orjien
maahantuonti ja orjakauppa, sitten itse o.,
esim. Yhdysvalloissa 1863-68. — O:ta on
vielä muhamettilaisissa maissa, joihin
neekeriorjia edelleenkin hankitaan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>