Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 551-552 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Ostola-Osuuskassa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Ostjakkinaisia.

valkeaa palttinaa ja taidokkaasti ompelukoristein
kirjaeltu. Asunnot ovat neliseinäisiä maakattoisia
(kesällä tuohikattoisia) hirsi jurttia sekä
eteläalueella venäläismallisia tupia.
Pääelinkeinot ovat metsästys ja kalastus,
paikoitellen poronhoito, ainoastaan
eteläisimmissä kyläkunnissa maanviljelys ja
karjanhoito.

Alk. o. olivat jakaantuneet sukuihin,
joita johti vanhin; useilla suvuilla oli
yhteinen ruhtinas. Ruhtinaskunnan
keskuksena oli linna l. varustettu paikka.
1200-luvulta o. olivat nimellisesti
Novgorodin, v:sta 1485 Moskovan alaisia,
lopullisesti v:sta 1606. Viimeinen
huomattavampi ruhtinas oli Taisin, joka 1854
kävi Pietarissa. Kristinuskoon
käännyttäminen alkoi 1700-luvulla, mutta o.
uskovat vieläkin haltijoihin. [Castrén,
,,Nordiska resor och forskningar" (1852,
1853); Ahlqvist, „Unter Wogulen und
Ostjaken" (1885); Karjalainen, „Ostjakkeja
oppimassa" (1900-02), „Siperian matkoilta"
(1921); ,,Suomen suku" II ja seur.]

Ostola ks. Ähtäri.

Ostrakismi (kreik.), liuskaäänestys,
muin. Kreikassa, vars. Ateenassa
käytetty kansantuomio, minkä nojalla
kansalainen, jonka arvo tai vaikutusvalta
näytti uhkaavan kansanvaltaista
tasa-arvoisuutta ja valtion sisäistä rauhaa,
ajettiin maanpakoon tav. 10 v:ksi hänen
kansalaiskunniansa tai omaisuutensa siitä
kärsimättä.

Ostretšinski, kunta Aunuksen
etelärajalla Petroskoin kihlakunnassa.

Ostrog, kaup. Puolassa, Volyniassa
Ukrainan rajalla. 1300-1600-luvuilla O:n
ruhtinasten pääkaup. 14,000 as.

Ostrolenka [-e’-], linnoitettu kaup.
Puolassa Narewin varrella. Saksalaisten
valloittama 1915. 16,000 as.

Ostrova, kaksi kaup. Tšekko-Slovakiassa,
toinen Määrissä, O. Moravská (saks.
Mährisch-Ostrau), 110,030 as., toinen
Šleesiassa, O. Slezská (saks.
Poinisch-Ostrau), 23,000 as.; sijaitsevat
vastapäätä toisiaan Oderin lisäjoen
Ostravican varrella. Suuren kivihiili-
ja teollisuusalueen keskuksia.

Ostrovskij [-o’-], Aleksandr
Nikolajevitš (1823-86), ven.
näytelmäkirjailija. Teoksia suomen.:
„Ukkosilma", „Metsä", „Vasilisa Melentjeva".

Ostwald, Wilhelm (s. 1853), saks.
kemisti ja kirjailija, prof. Leipzigissä.
Nykyaikaisen fysikaalisen kemian perustajia,
katalyysin tutkija, tieteellisen väriopin luoja,
Nobelin kem. palkinto 1909. Julk. eksaktisten
tieteiden edustajien elämäkertoja ja
klassillisia teoksia. Filosofisena kirjailijana
energetiikan ja monismin edustaja. Lahjoittanut
peruspääoman henkisen työn organisoimista varten
alkuunpanemalleen laitokselle Wienissä. Teoksia
suomen.: „Kemian alkeet", ,,Elämän mylly", „Keksijät
ja löytäjät", „Luonnonfilosofian perusteet".


W. Ostwald.

Osuuskassa, osuuskunta, joka
tyydyttää jäsentensä luoton tarvetta ja tarjoaa
heille tilaisuuden säästöjen turvalliseen
sijoittamiseen. Us. maissa o:illa on
maataloudellisen osuustoiminnan alalla
johtava osa, mutta ne ovat myös
käsityöläisluokalle olleet eräissä maissa
suurimerkitykselliset. — Sekä maamiesten
että käsityöläisten tarpeita palveleva
o.-muoto on alkuisin Saksasta, ja ne
kulkevat yleensä perustajainsa, edellinen
Raiffeisenin ja jälkimmäinen
Schulze-Delitzschin (ks. n.) nimissä.
Raiffeisenin o.-järjestelmälle ovat tyypillisiä
seuraavat seikat: 1) o:n toimintapiiri on
niin pieni, että johtomiehet ja jäsenet
tuntevat toisensa; 2) osuusmaksut ovat
verraten pienet ja vuosiylijäämä käytetään
jakamattoman vararahaston muodostamiseen
tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin;
3) kassan puolesta valvotaan, että lainat
tulevat sopimuksenmukaisesti käytetyiksi;
4) laina-aika voi olla maatalouden
tarpeiden mukaan us. vuosia ja lainat
myönnetään velkakirjaa ja
konttokuranttisitoumusta vastaan, kun taas
vekseliä käytetään vain poikkeustapauksissa;
5) o:n veloista jäsenet sitoutuvat
rajattomaan vastuuvelvollisuuteen. Nämä
periaatteet ovat johtavia yleensä kaikissa
maanviljelijäin o:issa. Schulze-Delitzschiläiset
o:t, joita eräissä maissa nimitetään
kansanpankeiksi, lähenevät järjestelmänsä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>