Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Osuusmeijeri-Osuustoiminta
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
jaetaan 1) rajoittamattomalle
lisämaksuvelvollisuudelle, 2) rajoitetulle
lisämaksuvelvollisuudelle (r. l.) tai 3) ilman
lisämaksuvelvollisuutta (i. l.) perustettuihin
o:iin. Lisämaksuvelvollisuus alkaa vasta,
kun o. on tehnyt vararikon ja o:n
omaisuus on ensin käytetty velkojen
lyhentämiseen. — O:ien verotus. O:ien on
maksettava veroa sekä valtiolle että
kunnalle samalla tavoin kuin muidenkin
verovelvollisten. Kuitenkin saavat 21/1 1927
annettujen lakien mukaan kotimaiset
o:t, joiden tarkoituksena on jäsentensä
kulutustarpeiden tyydyttäminen tai
heidän maataloutensa, kalastuksensa,
käsityönsä tai muun niihin verrattavan
elinkeinonsa edistäminen, vähentää tulostaan
puolet, jos määräosana osuusmaksuista
suoritettavaa voitto-osuutta o:n
sääntöjen mukaan saadaan jakaa enintään 6 %
ja jos o:aa käyttävät vain sen omat
jäsenet tai jos sitä käyttävät o:aan
kuulumattomatkin, o:n säännöissä näille on
varattu mahdollisuus päästä sen
jäseniksi eikä jäseniksipääsyä verovuonna
yleensä ole o:n käyttäjiltä evätty. Saman
vähennyksen saa tehdä sellainen
kotimainen keskusliike, jonka jäsenet
pääasiallisesti ovat edellämainitussa
tarkoituksessa toimivia o:ia ja jonka
sääntöjen mukaan osakkaille tai jäsenille
määräosana näiden liikkeeseen sijoittamasta
pääomasta saadaan jakaa enintään
6 %:n voitto-osuus tai osinko, niin myös
kotimainen keskinäinen vakuutuslaitos
sekä kotimainen vakuutuslaitos, jonka
osakkeiden enemmistö verovuoden ajan
on ollut o:ia ja jossa o:illa sanotun ajan
on ollut osake-enemmistö. O:t, jotka
eivät täytä edellämainittuja verohelpotuksen
saamisen ehtoja, ovat velvolliset
maksamaan veroa koko tulostaan. Vaikka
o. täyttäisikin nämä verohuojennuksen
edellytykset, on sen aina maksettava
kunnallisveroa koko siitä tulosta, joka
on saatu joko kiinteistöstä taikka
teollisuustuotteiden valmistuksesta tai
jalostamisesta. [„Osuustoimintalaki. Ohjeita
sen käyttämiseen" (1925).]
Osuusmeijeri, osuuskunta, jonka
tarkoituksena on jäsentensä karjantuotteiden
(maidon ja kerman) jalostus ja
kauppa. Se on us. karjatalousmaissa
tärkein elin maanviljelijäin tuotteiden
myynnin alalla, jopa se elin, mistä koko
karjatalouden kehittyminen riippuu. —
O:n alkumuotona voidaan pitää niitä
juustomeijereitä (fruitières), joita
Sveitsin ja Ranskan talonpojat jo keskiajasta
alkaen perustivat alppiseutuihin ja
Juravuoristoon. Mutta varsinaisesta
o.-liikkeestä voidaan puhua vasta 1870-luvulta,
jolloin se alkoi edistää maatalouden
teollisoitumista. O:hin on pääsy mahdollinen
kaikille niille karjanomistajille, jotka
niihin voivat viedä maitoa (tai kermaa),
niiden ylläpitokustannuksiin he ottavat osaa
sen mukaan, kuinka he niitä käyttävät,
ja saman perusteen mukaan heille jaetaan
niiden tuottama ylijäämä. — O.-liike
on yleensä välittömässä yhteydessä
maanviljelijäin koko osuustoiminnallisen
ostoja myyntitoiminnan kanssa.
Suhteellisesti suurimman laajuuden se on
saavuttanut Tanskassa, missä o:hin kuuluu n.
90 % maan karjanomistajista. Tärkeä
tekijä se on niinikään Sveitsissä,
Saksassa, Ranskassa, Hollannissa y. m.
Kaikkiaan lienee osuusmeijereitä noin
20,000. — Suomessakin on osuustoiminta
maidon ja kerman jalostuksen alalla
valta-asemassa, vaikkei o:hin ja
maidonmyyntiosuuskuntiin kuulu kuin n.
1/4 maan karjanomistajista ja n. 1/3
lehmäluvusta, V:n 1925 lopussa meillä oli
toiminnassa 602 o:iä ja maidonmyyntiosuuskuntaa,
niissä oli 61,000 jäsentä ja niiden myynti
1925 oli 755 milj. mk. Voinvientiä varten
on kaksi keskusliikettä: Valio (ks. t.)
ja Centrallaget Enigheten. [,,O:n
perustaminen ja taloudenhoito" (1924).]
Osuusteurastamot ja
karjanmyyntiosuuskunnat (vrt. t.) ovat meillä
karjakauppaa harjoittavia, maanviljelijöiden
osuustoiminnallisia yrityksiä. V:n 1926
lopussa oli meillä toiminnassa 10
karjanmyyntiosuuskuntaa ja o:oa, joilla
oli 6 vientiteurastamoa. Niiden
kokonaismyynti nousi yli 100 milj. markan.
Näiden osuuskuntain keskusliikkeenä on
Suomen Karjakeskuskunta r. l. (ks.
Karjakeskuskunta). [„Yhteiseltä
taipaleelta" (1924).]
Osuustoiminta on alkujaan
taloudellisesti heikkojen keskinäistä
avunantoa, joka ilmenee osuuskuntain
avulla harjoitettuna ja määrättyyn
suuntaan pyrkivänä taloudellisena ja
yhteiskunnallisena toimintana. Nykyaikaisessa
muodossaan se syntyi 1800-luvun
puolivälissä taloudellisista olosuhteista,
jotka olivat saattaneet teollisuustyöväestön,
käsityöläiskeskisäädyn ja maanviljelijäväestön
taloudelliseen ahdinkotilaan.
Englannissa saivat valtaan päässeen
suurteollisuuden ja taloudellisen
liberalismin seuraukset Robert Owenin ja
William Kingin suunnittelemaan
työväen aseman parantamista o:n avulla.
Kestävän käytännöllisen muodon nämä
suunnittelut saivat 1844 toimintansa
alkaneessa Rochdalen osuuskaupassa,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
