- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
575-576

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paarmat-Paatsjoki

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Paarmat (Tabanidæ), suuria kärpäsiä,
joiden naaraat imevät verta imettäväisistä;
koirasten suuosat ovat surkastuneet. Vaaleasiipiset
tavalliset p. (Tabanus) ovat
kotieläintemme kiusanhenkiä, lentävät suristen.
Sokeapaarmoilla (Chrysops)
on leveä ruumis, suuret metallinhohtoiset
silmät ja mustatäpläiset siivet.
Suppupaarmat (Hæmatopoda)
ovat edellisiä hoikemmat, siivet mustanharmaat,
vaalealla vipevöidyt. Molemmat viimeksimainitut
lentävät äänettömästi.

Paarre, I-muotoisen rakenneosan
päällys- ja aluslevyn nimitys.

Paarskylä, kartano Perniössä.

Paasche [pōske], Fredrik
(s. 1886), norj. kirjallisuushistorioitsija,
prof. Oslossa v:sta 1920. Tutkinut
muinaisnorj. kirjallisuutta, julkaisee Francis
Bullin kera teosta „Illustreret norsk
litteraturhistorie". — Paasche [-še],
Hermann (1851-1925), saks.
taloustieteilijä ja poliitikko.

Paaši (ransk.), hovipoika.

Paasikivi, Juho Kusti (s. 1870),
pankinjohtaja, lakit. toht. Valtiokonttorin
ylitirehtööri 1903-14, Kansallis-Osake-Pankin
pääjohtaja v:sta 1914. Senaattorina 1908-09,
senaatin varapuheenjohtajana (pääministerinä)
1918. Eduskunnassa 1907-13, Suomen valtuuskunnan
puheenjohtajana Tarton rauhanneuvotteluissa 1920.

illustration placeholder

J. K. Paasikivi.

Paašikoulut, sotakouluja aateliston
poikia varten.

Paasivuori, Matti (s. 1866), suom.
sosiaalidemokraatti. Suomen Ammattijärjestön
puheenjohtaja 1919-20, sos.-dem. puolueen
puoluetoimikunnan puheenjohtaja v:sta 1926.
Eduskunnassa v:sta 1907, senaattorina 1917,
tuli salkuttomaksi ministeriksi jouluk. 1926.

illustration placeholder

Matti Paasivuori.

Paasma, pasma (ks. t.).

Paasonen, Heikki (1865-1919),
kielentutkija, suom.-ugr. kielitieteen prof.
1904-19. Kävi tutkimusmatkoilla m. m.
mordvalaisten, tšeremissien ja ostjakkien
keskuudessa. Teoksia: mordvalainen
kansanrunouskokoelma (2 vihkoa, 1891,
1894), mordvan kielen äänneoppi (1893),
uralilaisten konsonanttien historiaa
(1913-17), tšuvassin kielen sanakirja
(1908) y. m. Kuoleman jälkeen ilmestyi
ostjakin kielen sanakirja (1926). [Suom.
Tiedeakatemian esitelmät ja pöytäkirjat 1921.]

Paasto, täydellinen tai osittainen
pidättäytyminen ravinnosta, etenkin
lihan syömisestä. P. esiintyy us.
uskonnoissa, osin itsenäisenä
uskonnonharjoituksena (surun, tuskan ja
nöyrtymyksen osoituksena), osin
valmistautumisena tärkeihin uskonnollisiin
menoihin. Krist. kirkossa paastottiin
keskiviikkoisin ja perjantaisin ja 300-luvulta
lähtien 40 päivää ennen pääsiäistä, mikä
kat. kirkoissa muiden paastoaikojen
ohessa on vielä tapana, ja mistä
kirkkovuotemme 5 paastonaikaista sunnuntaita
ovat muistona. Kreik.-kat. kirkossa saa
paastotessa käyttää vain kasvisruokaa,
room.-katolisessa sitäpaitsi maitoa, voita,
munia ja kalaa.

Paatela, Oskari (s. 1888),
taidemaalari. Maalannut muotokuvia ja maisemia.

Paatos (kreik.), kärsimys, intohimo,
intohimoinen mielenliikutus, mahtipontinen
kirjallinen tai suullinen esitys. Laatusana:
pateettinen (ks. t.).

Paatsama (Rhamnus), pensaita tai
pieniä puita. Meillä pensasmainen aro-p.
(R. frangula) yleisenä lehtimetsissä,
rannoilla, metsäniityillä. Kukat pienet,
vaaleanvihreät, luumarja aluksi punainen,
kypsänä musta. Kuoresta valmistetaan miedosti
ulostavaa lääkettä. Ora-p.
(R. cathartica) luonnonvaraisena
Ahvenanmaalla, viljeltynä puistoissa.

illustration placeholder

Aropaatsama.

Paatsjoki, Patsjoki (norj.
Pasvikelven), 128 km pitkä lasku joki
Inarinjärvestä Jäämereen; juoksee n. 108 km:n
matkalla Norjan ja Suomen rajajokena. Joen
alku juoksu, sekä suupuolella n. 2,5

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 15:29:38 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0316.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free