Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paattinen-Paavali I Petrovitš
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
km (Boris Glebin luona) kokonaan Suomen
alueella, suu kokonaan Norjan alueella.
P:ssa on useita suuria koskia, m. m.
Jäniskoski ja Kolttaköngäs (ks. t.),
paikoitellen se taas levenee suuriksi
järviksi. Laskee Varanginvuonon lahteen,
Bökvuonoon; lähellä suuta Kirkenesin
rautatehtaat.
Paattinen, kunta Turun ja Porin
läänissä, Varsinais-Suomen keskiosassa.
62,4 km2, 1,273 as. (1926).
Paavali, kreik. Paulos, pakanain
apostoli, us. uusitestamentillisten kirjain
tekijä. P., jonka nimi alk. oli Saulus,
oli juutalainen, kotoisin Tarsoksen
kaupungista Kilikiasta, jossa hänen isällänsä
oli Rooman kansalaisoikeus. Valmistuakseen
lainoppineeksi P. tuli Jerusalemiin,
jossa pääsi farisealaisen oppineen
Gamalielin oppilaaksi. Samalla hän oppi
teltantekijän ammatin. P. vainosi
kristittyjä ja oli saapuvilla Stefanuksen
kivittämisessä. Korkean Neuvoston
valtuuksilla varustettuna hän lähti
Damaskokseen vainotakseen sikäläisiä kristityltä,
mutta sai matkalla ilmestyksen, jonka
johdosta kääntyi kristinuskoon (n. 30
j. Kr.). Damaskoksessa hänet kastettiin,
ja hän oleskeli sen jälkeen Arabiassa
palaten sieltä Damaskokseen. P.
oleskeli us. vuosia Tarsoksessa, josta
Barnabas toi hänet Antiokiaan. Täällä oli sillä
välin syntynyt hellenistinen krist.
seurakunta, jonka jäseniä alettiin sanoa
kristityiksi. Saarnattuaan Antiokiassa
vuoden Paavali ja Barnabas lähtivät n. s.
P:n ensimmäiselle lähetysmatkalle
Kyprokseen ja Vähään-Aasiaan kääntyen
juutalaisten puoleen, mutta kun he näiltä
saivat vainoa osaksensa, he rupesivat
saarnaamaan pakanoille. Kun Antiokiaan
saapui Jerusalemin juutalaiskristittyjä,
jotka pakanoiltakin vaativat ympärileikkausta
ja Mooseksen lain pitämistä, lähtivät
Paavali ja Barnabas Jerusalemiin. Siellä
pidettiin apostolien kokous (konsiili),
jossa asiasta sovittiin pakanakristittyjen
vapauden hyväksi. Kokouksen jälkeen
P. lähti Silaan kanssa n. s. toiselle
lähetysmatkalle, joka kesti kolme
vuotta. P. kulki Vähän-Aasian kautta
Euroopan puolelle Makedoniaan ja täältä
Filipin, Tessalonikan ja Berean kautta
Ateenaan. Täällä hänellä ei ollut
menestystä, mutta sitä enemmän Korintissa,
jossa saarnasi puolitoista vuotta ja
kirjoitti kirjeet tessalonikalaisille.
Korintista P. palasi Antiokiaan. Sieltä hän
lähti n. s. kolmannelle lähetysmatkalleen
vaeltaen Vähän-Aasian sisäosien kautta
Efesokseen, jossa oleskeli kolmatta vuotta.
Kansanmetelin takia P:n täytyi paeta Efesoksesta,
ja hän jatkoi matkaansa Makedoniaan ja
Kreikkaan. Tällä matkallaan hän kirjoitti
korinttilais-, galatalais- ja roomalaiskirjeet.
Kotiuduttuaan hänet vangittiin
Jerusalemissa. Täältä P. vietiin Cæsareaan, jossa
hän sai vastata asiastaan roomal.
prokuraattorien edessä. Tätä vankeutta kesti
kaksi vuotta, joiden kuluessa P. kirjoitti
n. s. vankeuskirjeet, Vedottuaan
keisariin P. vietiin Roomaan, jossa hän
verraten lievässä vankeudessa vietti kaksi
vuotta. Hänen lopustaan ei ole täyttä
varmuutta; perintätiedon mukaan P.
kuoli marttyyrikuoleman Neron aikana.
Koska P:n elämän puitteisiin on
vaikea sovittaa n. s. pastoraalikirjeitä
(ks. t.) (2 kirjettä Timoteukselle ja 1
Tiitukselle), on väitetty, että ne eivät
olisi P:n kirjoittamia. Nähtävästi ne
kuitenkin välillisesti sisältävät
paavalilaista perua.
P. on ensimmäisenä täysin vapauttanut
evankeliumin juutalaisuuden kansallisista
ja uskonnollisista rajoituksista ja
julistanut sitä universaalisena uskontona.
Hän on myös ensimmäisenä täysin
tajunnut Kristuksen kuoleman ja
ylösnousemisen lunastusmerkityksen ja sitä
teologisesti esittänyt. Teologiset opit
Kristuksesta, lunastuksesta,
vanhurskauttamisesta ja kirkosta P. on
ensimmäisenä esittänyt. Sen ohessa P. oli suuri
seurakunnallisen elämän järjestäjä. Lähinnä
Jeesusta on hän syvimmin vaikuttanut
kristinuskon kehitykseen. [Schweitzer,
,,Geschichte der Paulinischen Forschung;
(1911); Ricard (1917).]
Paavali, paaveja. — 1. P. III
(1468-1549), paavina 1534-49, oik.
Alessandro Farnese. Vahvisti
jesuiitta-veljeskunnan säännöt; asetti 1542
inkvisitsionituomioistuimen uskonpuhdistuksen
vastustamiseksi; antoi Michelangelon
jälleen ryhtyä Pietarinkirkon
rakentamiseen. — 2. P. IV (1476-1559), paavina
1555-59, oik. Pietro Caraffa. Perusti
teatiinien veljeskunnan; tehosti
inkvisitsionia. — 3. P. V (1552-1621), paavina
1605-21, oik. Camillo Borghese.
Päätti Pietarinkirkon rakennuttamisen,
joutui tappiolle Venetsiaa vastaan,
kiistellessään maallisen vallan oikeuksista
kirkon asioissa.
Paavali I Petrovitš (1754-1801),
Venäjän keisari 1796-1801, Pietari III:n
ja Katariina II:n poika, P. oli
mielivaltainen hallitsija; sai surmansa
palatsivallankumouksessa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
