- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
589-590

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paini-Painopiste

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Paini, urheilumuoto, jossa koetetaan
saada vastustajan hartiat yhtaikaa
maahan, tai tavallisimmin painimattoon.
Kielletty on tarttuminen jalkoihin sekä
muuten raa’at ja vaaralliset otteet. Tämä
on n. s. kreik.-roomal. l. ransk. p.
Toinen p.-muoto on n. s. vapaa-p.,
jossa myös otteet jaloista ovat sallittuja.
Eri kansoilla on sitäpaitsi omia
p.-muotojaan. Ransk. p. kehittyi 1800-luvun
alkupuolella Ranskassa ja levisi sieltä pian
koko sivistyneeseen maailmaan. —
Painijat jaetaan painonsa mukaan kuuteen
sarjaan, rajat 58, 62, 67,5, 75, 82 kg.
P. aloitetaan seisoaltaan pysty-p:lla
ja kun vastustaja on heitetty maahan,
niin jatketaan permanto- l. matto-p:ia
(parterri-p:ia), kunnes ratkaisu
tapahtuu. Olympialaisissa kisoissa (ks. t.,
p:n pistetaulukko) on sekä ransk. että
vapaa-p. ohjelmassa, ks. kuvaliitettä.
[Aaltonen (1920); Lehmusto (1920).]

Painlevé [päləvē], Paul
(s. 1863), ransk. matemaatikko ja radikaali
poliitikko, prof. Pariisissa. Julk. huomattavia
tieteellisiä teoksia fysiikan, erittäinkin
mekaniikan, ja matematiikan alalta,
käsitellen vars. differentsiaaliyhtälöiden
teoriaa. Opetusministerinä 1915-17,
sotaministermä 1917, samalla syysk.-marrask.
pääministerinä. Pää- ja sotaministerinä
huhtik.-lokak. 1925, pää- ja rahaministerinä
lokak.-marrask. 1925, sotaministerinä
1925-26, uudelleen v:sta 1926. Edustajakamarin
puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana 1924.

illustration placeholder

Paul Painlevé.

Paino ks. Korko, Lapsi,
Normaalipaino, Painovoima.


Painoarkki ks. Arkki, 2.

Painoasiain Ylihallitus, keskusvirasto
painoasioiden hoitoa varten, per. 1865,
lakkautettu 1919. — Painoasiamies l.
sensori, Painoasiain Ylihallituksen
alainen paikallinen virkamies.

Painoeste on (ennakkosensuurin
vallitessa) olemassa silloin, kun
painoasiamiehen toimesta painotuotetta ei
tarkoitettuna aikana voida painattaa eikä
levittää. — Painokanne, syyte
painovapauslain säännösten rikkomisesta.

Painokone, kirja-, kivi- y. m. painoissa
käytetty kone. Ensim. p:t olivat puusta.
Rautaisen, yhdellä kädellä käytettävän p :n
rakensi Ch. Stanhope 1800. Pika-p:n
keksi Lontoossa saks. Fr. König 1810. —
P:ita erotetaan: 1) Tiikelikoneet,
joissa kaksi laakapintaa painaa vastakkain.
2) Silinterilaakakehilökoneet, joissa
painokehilö kulkee pyörivän painosilinterin
alitse, jolloin silinteri on kehilön
paluuliikkeen aikana paikallaan tai pyörii
jatkuvasti (kaksivuorokone).
Painettava arkki toimitetaan koneeseen
(alistetaan) ylhäältä alistuspöydältä
joko käsin tai alistuskoneella.
3) Rotatsionikoneessa, jonka
lopullisesti amer. W. Bullock keksi 1863,
painokehilö on lieriöpinnalle taivutettu
stereotyyppilevy, joka pyöriessään painaa
rullalta juoksevalle paperille. Leikkurit
leikkaavat arkit, jotka kone taittaa kokoon
ja liimaa vihoiksi, ks. kuvaliitettä
Kirjanvalmistus.

Painolasti, hiekka, kivet, rauta y. m.,
jota pidetään aluksessa sen pystyssä
pitämiseksi ja syvemmälle upottamiseksi.

Painolämpömittari, lämpömittari,
jossa lämpötila arvioidaan punnitsemalla
ylitse vuotanut elohopea.

Painomuste, painoväri (ks. t.).

Painonheitto ks. Heittourheilu.

Painonnosto, urheilumuoto, jossa
kilpaillaan raskaitten painojen nostamisessa
joko molemmilla tai vain toisella kädellä.
Pääasiallisimmat nostotavat ovat
tempaus-, punnerrus- ja työntönostot. Yhden
käden työntönostossa on päästy 113,5
kg:aan ja kahden käden työntönostossa
165,5 kg:aan.

Painopiste, se piste, johon kappaleen
koko painon voi ajatella vaikuttavan,
sen molekyylien painojen resultantin
sovituskohta, Koska maan vetovoima
vaikuttaa kappaleeseen samoin, kuin jos
sen koko massa sijaitsisi p:ssä, niin tätä
sanotaan myös kappaleen massakeskukseksi.
— Tasa-aineisen janan p. on keskipisteessä,
samoin keskuksellisen umpinaisen murtoviivan,
keskuksellisen käyrän viivan (ympyräviivan,
ellipsin hyperbelin) ja näiden rajoittaman
taso kuvion sekä keskuksellisen kaarevan
pinnan (pallon, ellipsoidin) ja näiden
rajoittaman kappaleen p. on keskuksessa.
Kolmion p. on mediaanien leikkauspisteessä.
— P. voidaan määrätä kokeellisesti joko
ripustamalla kappale kahdesta pisteestä,
jolloin p. on ripustuspisteistä piirrettyjen
luotiviivain leikkauspiste, tai tukemalla kappale
tasapainoasentoon suoralle särmälle kahteen
eri suuntaan, jolloin p. on täten saatujen
tukiviivojen leikkauspiste.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Jul 3 22:05:35 2016 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0323.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free