Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Palkkaussääntö-Pallas
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
asunto. Nämä luontaisedut on arvioitu
v:n 1922 jälkipuoliskolla vallinneen
hintatason mukaan ja tämän arvion
perusteella on peruspalkkaa vastaavasti
vähennetty. Valtion viran tai toimen haltijalle
ei saa myöntää muita etuja kuin mitä
edellä sanotussa laissa on säädetty. —
Itsehallintoyhdyskuntain virka- ja
palvelusmiesten p:sta päättävät näiden
päätösvaltaa käyttävät elimet, kuitenkin niin,
että eräitten itsehallintoyhdyskuntain
virkamiesten prsta koskeva päätös on
Valtioneuvoston vahvistettava.
Palkkaussääntö, tavallisesti
asetuskokoelmassa julkaistu sääntö, jolla
jonkin viraston tai virkakunnan palkkaus
on vahvistettu. P:n nimitystä käytetään
30/1 1865 annetussa asetuksessa
palkollissäännöstä, jolla oli järjestetty
palkollisten ja isännän väliset oikeussuhteet.
Palkkavarateoria, se varsinkin
vanhan engl. vapaamielisen koulukunnan
omaksuma käsitys, että ne kansantaloudelliset
varat, joista palkat otetaan, ovat
kiinteä osa kansan varallisuuspääomaa.
Näin ollen voidaan muka palkkoja
korottaa ainoastaan vähentämällä työntekijäin
lukumäärää tai päinvastoin lisätä
työvoimia vain palkkoja alentamalla.
Palkki. 1. Suorakulmainen suora puu,
kivi tai rauta, joka kannattaa lattiaa,
kattoa, siltaa y. m. s. Rauta-p:t ovat
poikkipinnaltaan joko I-rautoja (ks.
Kuviorauta) tai levyistä ja
kulmaraudoista valmistettuja levypalkkeja.
Myös rautabetonisia preja käytetään. —
P:t ovat joko kaksitukisia tai
useampitukisia l. jatkuvia. Jatkuvaan p:iin
tehdään niveliä (nivel-p:t), jotta niiden
lujuus voitaisiin varmasti laskea. Saks.
insinööri Gerberin mukaan, joka tällaisen
laskutavan ensiksi esitti, nimitetään
nivel-p:ia myös gerber-p:ksi. — 2.
Heraldiikassa vinottain kilven vas.
yläkulmasta oik. alakulmaan kulkeva nauha.
Palkkinen, kartano, alk. Vehmaalla,
nyk. Lokalahdella, Kuului 1300- ja
1400-luvuilla Balkin suvulle.
Palkkio on korvaus työstä tai
toimesta, joka laadultaan on satunnaista.
— Ennen 29/l2 1923 annetun lain voimaan
tulemista useimpain valtion virka- ja
palvelusmiesten palkkaus oli jaettu
palkkaan ja p:oon, mutta sanotun lain
säännösten mukaan ei tehdä tätä eroa. —
Palkkiovirka, sellainen virka tai toimi,
josta palkkauksena aikaisemmin
suoritettiin vain palkkio.
Palko, kuiva, yhdestä emilehdestä
muodostunut, sekä liitesaumaa että emilehden
selkäsuonta pitkin aukeava hedelmä.
Palkokasvit (Leguminosæ), suuri
kaksisirkkaislahko, johon kuuluvat heimot
Mimosaceæ (mimoosat),
Cæsalpiniaceæ, (bresiljapuut) ja
Papilionaceœ (hernekukkaiset). Kukat
useimmiten perhomaiset, hedelmä palko,
lehdet kerrotut, korvakkeelliset. Juurissa
typen yhteyttämistä välittäviä bakteerinystyjä.
— Usein käytetään p.-nimitystä vain lahkon
pääheimosta, hernekukkaisista.
Palkollissääntö, 30/1 1865 annettu
palkkaussääntö isännille ja palkollisille.
Sitä, miestä tai naista, pidettiin sen
mukaan isäntänä, joka palkollisen oli
lailliseksi palkkausajaksi pestannut ja
hänen palvelustaan käytti sekä siitä
hänelle oli palkan määrännyt ja hänen
elatuksensa kustantanut. Palkollinen oli
se, mies tai nainen, joka määrättyä
palkkaa ja ruokaa tai niitä vastaavia etuja
vastaan isännälle oli ruvennut
vuosipalvelukseen tai kaupungissa
palvelukseen puoleksi vuodeksi tai
lyhyemmäksi ajaksi sillä ehdolla, että hän pysyy
palveluksessa tulevaan muuttoa ikään
asti. 1/6 1922 annetulla työsopimuslailla
p. kumottiin. Työsopimuslain säännökset
koskevat kaikkia työsopimuksia, joissa
toinen sopimuskumppani, työntekijä,
sitoutuu tekemään toiselle, työnantajalle,
työtä tämän johdon ja valvonnan alla
korvausta vastaan.
Palla (lat.), muinaisroomalalsten
naisten päällysvaate, neliskulmainen
vaatekappale, joka verhosi pään ja vartalon
taidokkaisiin poimuihin.
Palladio [-lā’-], Andrea (1518-80),
it. arkkitehti, myöhäisrenessanssin
huomattavimpia; saanut tuntuvaa vaikutusta
antiikista. Töitä: Vicenzan (ks. t., kuva)
basilika, Il Redentore-kirkko Venetsiassa,
palatseja ja huviloita. Julk. it. teoksen
„Arkkitehtuurista neljä kirjaa". P:sta
on saanut nimensä p.-tyyli.
Palladion (kreik.) (lat. palladium),
muinaisaikana Pallas-jumalattaren pyhä
kuva; nyk. pyhä esine, laitos tai
ominaisuus, jossa isänmaan menestys on
olennoituna.
Palladium, platinametalli, kem. merkki
Pd, at.-p. 106,7, om.-p. 11,9, sulamispiste
1,587°. Imee itseensä vetyä jo tav.
lämpötilassa, enimmin (jopa 900-kertaisen
painonsa) 100°:ssa. Tällaisena p:ia
käytetään orgaanisten yhdistysten
reduseeraamiseen.
Pallas, Atene-jumalattaren liikanimi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
