- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
625-626

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Palosääntö-Palsamipuut

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Järjestettyjä palokuntia alettiin perustaa
1700-luvulla. Suomessa on palosääntöjä
1500-luvulta. Turun vapaaehtoinen palokunta
perustettiin 1838 ja Helsingin vakinainen
palokunta 1861. [Pesonen, „Tulenvaara ja
sen torjuminen" (1920); aikakauslehti
„Palovartija".]

Palosääntö ks. Palojärjestys.
Palotarkastus ks. Palojärjestys.

Palovakuutus, vakuutustoimen haara,
jonka tarkoituksena on tulipalon tai
siihen verrattavan tapahtuman omaisuudelle
tuottaman taloudellisen vahingon korvaaminen.
Jakautuu kiinteistö- ja irtaimistovakuutukseen.
Toiselta puolen erotetaan siviilivakuutus
(asuinrakennukset ja yksityisten omistama
irtaimisto), tavaravakuutus (esim.
tavaravarastot), teollisuusvakuutus
(teollisuuslaitokset koneineen, raaka-aine-
ja valmiine varastoineen) ja maatalousvakuutus
(maatalousrakennukset, koneet, vilja, heinät y. m.).
Keskeytymisvakuutuksen tarkoituksena
on korvata ne välilliset tappiot, jotka johtuvat
tulipalon aiheuttamasta liiketoiminnan keskeytymisestä.
Tätä samoinkuin metsä-p:ta (ks. t.)
pidetään erityisenä vakuutushaarana. —
Vakuutusmaksu kannetaan joko vakuutusta tehtäessä
arvioidun vahingonvaaran suuruuden perustalla
tai vasta toimikauden päätyttyä todella ilmenneen
tarpeen mukaan, viimemainittu eräissä
keskinäisissä yhtiöissä.

Vanhin vielä toimiva p.-laitos Suomessa on
Suomen Kaupunkien Yleinen Paloapuyhdistys
kaupunkikiinteistöjä varten. Vastaava laitos
maaseutua varten on Suomen Maalaisten
Paloapuyhtiö,
joka vakuuttaa sekä kiinteistöjä
että irtaimistoa, ja kaupunkien irtaimistoa varten
Kaupunkien Paloapuyhdistys Irtaimistoa varten.
Sen jälkeen perustettiin osin määrätynlaatuista
omaisuutta vakuuttavia paloapuyhdistyksiä, kuten
Suomen Sahanomistajain Paloapuyhdistys,
Suomen Teollisuudenharjoittajain Keskinäinen
Paloapuyhdistys, Suomen Evankelisluterilaisten
Seurakuntain Paloapuyhdistys
y. m., osin
paikallisia paloapuyhdistyksiä, nim. neljä läänin-
ja n. 300 pitäjänyhtiötä. Uudempia yleisiä
keskinäisiä p.-laitoksia on m. m. Keskinäinen
Vakuutuslaitos Sampo,
joka harjoittaa myös
muuta vakuutusta. Keskinäisten p.-laitosten
rinnalla toimii Suomessa us. p.-osakeyhtiöitä,
joista merkittävimmät ovat Fennia, Pohjola,
Imatra, Vellamo
y.m. Lisäksi toimii
Suomessa useita ulkomaisia p.-yhtiöitä,
etupäässä ruotsalaisia ja englantilaisia.
Suomen p.-kanta oli v:n 1925 lopussa
42,6 miljardia mk.

Palovarma on sellainen kivirakennus
tai sen osa, joka kestää olennaisesti
muuttumatta kovankin tulipalon
(kuumuus jopa 1,200° kahden tunnin ajan).
Tämän aikaansaamiseksi suojataan
rautapylväät, -kannattajat ja -vuoliaiset
paksulla tiilimuurauksella tai
rautabetonikerroksella ja rakennus varustetaan
palomuureilla, palo-ovilla, itsetoimivilla
sammutus- ja hälytyslaitteilla, asianmukaisilla
porraskäytävillä j. n. e.

Palovero, sotavero, kontributsioni,
vihollisen valtaamiltansa alueilta kiskoma vero.

Paloviina, etyylialkoholin 30-50 %:inen
vesiliuos; saadaan tislaamalla erilaisia
alkoholinpitoisia nesteitä. Tunnettu jo
muinaisessa Egyptissä.

Paloviinamonopoli, valtion
yksinoikeus paloviinanvalmistukseen.
P. oli käytännössä Ruotsi-Suomessa
1775-87, Venäjällä v:sta 1895.

Paloöljy ks. Vuoriöljy.

Paloöljykeittiö, petrolikeittiö (ks. t.).

Palpakko (Sparganium), 1-sirkkaisia
vesikasveja, joilla on tasasoukat lehdet
ja palleroiset kukkamykeröt varren
latvassa, hede- ja emimykeröt erillään.
Yleisimmät lajit: suora-p.
(S. simplex) rannoilla ja ojissa
ja kellu-p., „akanhapsi"
(S. natans) järvissä.

Palsa, Euroopan subarktisten seutujen
kumpusoissa olevia turvekumpuja, Kuollassa
3-3,5 m korkeita, leveys vaihtelee
muutamasta metristä pariinkymmeneen.

Palsami, balsami (kreik.), eräiden
hartsien liuoksia haihtuvissa öljyissä;
saadaan muutamien puiden rungoista,
kuoresta tai hedelmistä. Tärkeimpiä:
tärpätti-, kopaiva-, kanada-,
peru-, tolu-p.
ja stooraksi.

Palsamihaapa, palsamipoppeli.
ks. Poppeli.

Palsamikukka (Impatiens balsamina),
häpykannusten heimoon kuuluva, puna-,
valko- tai punakirjavakukkainen, monena
muunnoksena viljelty ruukkukasvi,
„ahkera Liisa".

Palsamipuut, palsameja tuottavat
Itä-Afrikassa ja Arabiassa kasvavat
Confimiphora (Balsamodendron) -lajit.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0347.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free