Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 649-650 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Paperivenhe-Papinvaali

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Paperivenhe (Argonauta argo),
Välimeressä y. m. asustava 8-lonkeroinen
mustekala, jonka naaraalla on helmivenheen
kuorta muistuttava, mutta paperinhieno,
kierteinen, n. 20 cm pitkä kuori. vrt.
Mustekalat.


Paperivenhe. Naaraan
kuori ja koiras (alla).

Papero, pysäkki Matkaselän-Suojärven
radalla, Suojärven kunnassa. Sahalaitos.

Paperossi, savuke.

Papeteria (ransk.), kotelo, jossa
kirjepaperia ja -kuoria; paperikauppa,
paperi- ja pahvitavarat.

Papias, Fryygian Hierapoliksen piispa.
Kirjoitti n. 140 j. Kr. teoksen „Herran
lauselmista".

Papier-maché [-pjēmašē’] (ransk.)
ks. Paperimassa.

Papiksivihkiminen. Sittenkuin
papiksi aikova on piispan ja
tuomiokapitulin edessä suorittanut hyväksytyt
näytteet, vihkii hänet papiksi hiippakunnan
tuomiokirkossa piispa, tai piispan ollessa
estettynä, tuomiorovasti tai vanhempi
papiksivihitty tuomiokapitulinasessori.
P. toimitetaan käsikirjassa määrätyssä
järjestyksessä ja tulee papiksivihittävän
tehdä erityinen vala (Kirkkolaki 6/12
1869, 109-118 §§ ja 118 a §, osittain
muutettuina 19/10 1908, 8/3 1920 ja 23/1 1925).

Papiljotti (ransk.), paperi- tai
nahkasuikale, jonka ympäri tukka kierretään
yöksi, että se tulisi kiharaksi.

Papilli (lat.), nysty, on ihon tai
limakalvon muodostama kohouma. Esim.
kielen maku- ja tunto-p:t.

Papillooma (lat.), syyläkasvain (ks. t.).

Papin [papä’], Denis (1647-n. 1714),
ransk. fyysikko. Paransi ilmapumppua,
osoitti, että kiehumapiste kohoaa paineen
noustessa ja rakensi tätä varten tiiviisti
suljettavan padan, P:n padan, josta
sittemmin on kehittynyt autoklaavi;
ensimmäisiä mäntähöyrykoneen suunnittelijoita.

Papini [-pī’-], Giovanni
(s. 1881), it. kirjailija. Teoksia suomen.:
omaelämäkerta „Sanovat miehen sammuneen"
ja „Kristuksen historia".

Papinianus, Æmilius (k. n. 212 j. Kr.),
kuuluisa roomal. oikeusoppinut.

Papinkirja, todistus, jonka kirkkoherra
antaa seurakunnan jäsenestä siitä, mitä
kirkonkirjassa on hänestä merkittynä
(Kirkkolaki 6/12 1869, 147 §, muutettuna
19/10 1908). vrt. Mainetodistus.

Papinpuku, musta, pystykauluksinen,
ruumiinmukainen virkapuku, pääasiassa
samanlainen useimmissa evank. kirkoissa.
Aikaisemmin käytettiin ympäri koko
kaulan ulottuvaa suurta rypytettyä
kaulusta, joka vieläkin on
käytännössä m. m. Ranskan, Tanskan ja Norjan
kirkoissa. Suomessa, Ruotsissa ja us.
Saksan valtioissa käytetään tätä vastaamassa
n. s. lipereitä, kahta edessäpäin
riippuvaa kapeata liinavaatekaistaletta.
Kaikissa kirkossa suoritettavissa
toimituksissa, vars. saarnassa ja
alttaripalveluksessa (messussa) käytetään meillä
sitä paitsi mustaa hartiain levyistä,
laskostettua niskaan kiinnitettävää
kappaa, jonka asemesta juhlatilaisuuksissa
käytetään alttaripalveluksessa
messupaitaa ja messukasukkaa
(messupukua). Us. kirkoissa käytetään
saarnassakin paitaa, mutta meillä säännöllisesti
kappaa. Kuva ks. Kirkkotaide.

Papintappaja (Callidium violaceum),
teräksensininen, uusissa puurakennuksissa
yleinen kovakuoriainen, jonka toukka elää hirsissä.

Papintutkinto, yliopiston teologisessa
tiedekunnassa suoritettu erotutkinto tai
teologisen oppiarvon saavuttamiseksi
suoritettava tutkinto. P:ksi sanotaan
myöskin niiden näytteiden suorittamista,
jotka papiksi aikovan on ennen
papiksivihkimistä suoritettava piispan ja
tuomiokapitulin edessä osoittaakseen
kykenevänsä toimittamaan saarnavirkaa
(Kirkkolaki 6/12 1869, 110 §, muutettuna
23/1 1925).

Papinvaali. Kun vakinainen
papinvirka jossakin seurakunnassa tulee
avoimeksi, julistaa tuomiokapituli viran
haettavaksi. Hakukelpoisista hakijoista
tuomiokapituli asettaa ansioitten mukaan
kolme hakijaa ehdolle, ja kun tämä
ehdotus on saanut lainvoiman, määrää
tuomiokapituli missiiveillä l. kirjeillä
ehdolle asetetut kolmena perättäisenä
sunnuntaina saarnalla ja alttaritoimituksella
suorittamaan vaalinäytteet. Vaali
toimitetaan 7:ntenä päivänä viimeisen
vaalisaarnapäivän jälkeen seurakunnan
kirkossa. Vaalia toimituttamaan määrää
tuomiokapituli jonkun jäävittömän ja
siihen sopivan pappismiehen, joka ottaa
pöytäkirjanpitäjän. Vaalissa on
äänivalta samoilla henkilöillä ja äänimäärä
sama kuin kirkonkokouksessa. Vaalipäivänä
voi seurakunta pyytää neljättä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>