Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pappiskirja-Papukaijat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
tarvittavan erityisen luonteen p. saa
papiksivihkimisen välityksellä.
Evankeelisessa kirkossa on vallalla yleisen
pappeuden aate. Virkapappien valta
rajoittuu sanan saarnaamiseen ja
sakramenttien hoitamiseen.
Pappiskirja ks. Mooseksen kirjat.
Pappissääty, hengellinen sääty,
papisto määrättyjä etuoikeuksia nauttivana
kansalaisryhmänä. Ruotsi-Suomessa
kanonisen lain määräykset kirkon vapaudesta
toteutettiin 1200-luvulla, ja p. sai
verovapauden, laajan tuomio-oikeuden ja
oikeuden tuomiokapitulin kautta
piispanvaaliin. Kun p:llä oli rikkauden ja
vallan lisäksi hallussaan koko kirjallinen
sivistys, oli sillä unionikaudella suuri
valtiollinen merkitys, joka kuitenkin
väheni suuresti Kustaa Vaasan aikana.
V:n 1617 valtiopäiväjärjestyksessä ja
v:n 1634 hallitusmuodossa määrättiin p:n
edustuksesta valtiopäivillä. Vapaudenajalla
oli p:n vaikutus jälleen melkoinen.
vrt. Säätyeduskunta, Säätyerioikeudet.
Pappos (n. 300 e. Kr.), kreik.
matemaatikko, eli Aleksandriassa. Teos
„Matematikai synagogai" säilynyt
suurimmaksi osaksi.
Paprika ks. Pippuri.
Papu, kahden viljelyskasvisuvun
(Phaseolus ja Faba) siemen, myös itse kasvi.
Phaseolus-lajit ovat 1-vuotisia ruohoja,
joilla 3-lehdykkäiset lehdet, lehdykkäin
pitkissä ruodeissa 2 pientä suojuslehteä
kussakin. — Ruusu-p:lla
(Ph. multiflorus) on pitkä, köynneliäs
varsi, valkeat, punaiset tai kirjavat
kukat, siemenet us. kirjavat. Meillä tav.
koristuskasvina. — Salk o-p.
(Ph. vulgaris). varsi ja lehdet kuten
edellisellä, kukat ja siemenet tav. valkeat,
kukinnot harva- ja harsukukkaiset. — Edellisen
viljelysmuunnos on matalavartinen pensas- l.
länkä-p., josta meillä yleisesti viljellään
monia laatuja, m. m. lehtivihreäköyhiä
vaha-p:ja. Länkä-p:n siemenväri
vaihtelee sinimustasta ruskean .kautta
valkoiseen. — Salko-p.-laadut menestyvät
Etelä-Suomessa vain suotuisina kesinä,
länkä-pavut ovat vaatimattomia valmistuen
jopa 63°:seen saakka pohj. lev. Meillä
p:t ovat puutarhakasveja, joista palot
(liskot) korjataan ennen siementen
kypsymistä, etelämpänä niitä viljellään
pelloissa siementen vuoksi (,,ruskeat p:t").
— Härkä-p:lla (Faba vulgaris)
on pysty, kulmikas, 60-100 cm korkea varsi,
lehdet harvapariset, kärhettömät. Kukat
2-5 ryhmässään lehtihangoissa, valkeat,
musta pilkku kummassakin siivessä.
Palko pullea, tiheän vanun täyttämä,
sisältää 2-3 litteähköä siementä.
Viljellään yleisesti peltokasvina kaikissa
lauhkeailmastoisissa maissa, meillä miltei
vain Kaakkois-Suomessa, muualla vähin
puutarhoissa. Vain siemen syötävä.
Papua, suurimmassa osassa
Uutta-Guineaa ja sen lähisaarilla elävä
kansaryhmä, ennen melaneesialaisina pidetty,
nyk. tav. eri ihmisroduksi luettu.
Tummaihoisia, pitkäkalloisia, korkea-, usein
käyränenäisiä, tukka ja parta käherä.
Alk. sotaisia ihmissyöjiä. [Landtman,
„Papualaisten parissa".]
Papukaijat (Psittaci),
kiipijälinturyhmä, nokka paksu, yläleuan kärki
 |
Papukaijoja, vas. jako, oik. laulupapukaija. |
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
