- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
679-680

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pascoli-Passi

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pascoli, Giovanni (1855-1912), it.
runoilija, kirjallisuuden prof. Bolognassa.

Pas-de-Calais [pā-də-kalē’], Calais’n
(ks. t.) salmi.

Pasdeloup [padlū’], Jules (1819-87),
ransk. kapellimestari, johti Pariisissa
1861-84 klassillisia sinfoniakonsertteja,
jotka pääsymaksujensa huokeuden kautta
soivat tilaisuutta laajoille kansankerroksille
hyvän musiikin kuulemiseen.

Pas de quatre [pa də ka’tr] (ransk.),
,,neljänaskel", eräs tanssi.

Paseerata (ransk.), matkustaa jonkun
kautta; pusertaa hedelmäsose sihdin läpi.

Pasianssi (ransk.), tav. yhden hengen
pelattava korttipeli.

Pašic [-itš], Nikola (1846-1926),
eteläslaav. radikaalipoliitikko, insinööri.
Serbian pääministerinä 1891-92, 1904
ulkoministeri, v:sta 1904 us. pääministerinä.
P. oli suurserbialaisen liikkeen innokas ajaja.

Pasifiseerata (lat.), rauhoittaa.
Pasifismi, rauhanliike.
Pasifisti, rauhanystävä.

Pasigrafia (kreik.), kansainväliseksi
yleiskirjoitukseksi tarkoitettu merkkikieli,
kansainvälisen kielen edelläkävijä, useimmiten
numeroita käyttäen niin järjestetty, että sen
voi lukea useilla eri kielillä. P:oja ovat
laatineet m. m. Becher (1661) ja Bachmeier (1853).
— P:oja ovat tavallaan myös kiinankielen
kirjoitus, matem. ja kem. kaavat, numerot,
musiikkinuotit, sähkösanomakoodit.

Pasila (ruots. Fredriksberg).
1. Helsingin kaupunginosa v:sta 1912. —
2. Rautatieasema Helsingissä, pääasemalta 3 km.

Paskevitš [-ē’-], Ivan
Fedorovitš
(1782-1856), ven. sotamarsalkka.
Valloitti 1827 pers. Armeenian ja
Erivanin, kunnostautui sodassa Turkkia
vastaan 1828-29, ylipäällikkönä kukisti
1831 Puolan kapinan, jonka johdosta
korotettiin Varsovan ruhtinaaksi, sitten
Puolan käskynhaltijana, ven. sotajoukon
päällikkönä Unkarissa 1849 pakotti
Görgeyn antautumaan.

Paskilli (it.), häväistyskirjoitus.

Pasko, silmäpasko, trakooma (ks. t,).

Paslikka (tat.), Venäjällä yleinen
myös korvia ja niskaa suojaava suippo
talvipäähine.

Pasma l. paasma, lankavyyhden
osa, jossa on 60 lankaa. — Pasmanlukija,
eräissä kehissä, haspeleissa l. härveleissä
itsetoimiva lukulaite.

Pašša (turk.), korkeissa viroissa
olevien turk. sotilas- ja siviilihenkilöiden
arvonimi.

Passaabeli (ransk.), mukiinmenevä;
kuljettava (esim. tie).

Passacaglia [-ka’lja], mus., vanha
tanssi, juhlallisen hitaassa kolmijakoisessa
rytmissä. P. esiintyy 1600- ja 1700-lukujen
orkesterisarjoissa muunnelmasikermänä.
Kuuluisa on Bachin urku-p.

Passadituulet, pasaatituulet (ks. t.).

Passage [-sā’ž] (ransk.), mus.,
juoksutus; ratsastustaidossa: hevosen
säännönmukainen käynti. vrt. Pasaasi.

Passah (hepr.), juutalaisten pääjuhla,
vietetään keväällä Nisan (ks. t.) kuun
14 p. osaksi ikivanhoin menoin. Illan
suussa ennen auringonlaskua teurastetaan
lammas, jonka verta sivellään ovenpieliin
ja kamanaan ja jonka liha syödään yön
kuluessa. Aterian aikana perheenisä
lukee Mooseksen kirjoista Israelin
lähdöstä Egyptistä, minkä muistoksi juhlaa
vietetään; sen ohessa veisataan
ylistyspsalmeja. Kristittyjen pääsiäinen
johtaa alkunsa p:sta.

Passaic [pəsē’ik], kaup.
Koillis-Yhdysvalloissa, New Jerseyssä, Newarkista
pohjoiseen. Kutomateoll. 70,000 as.

Passari (ruots.), harppi (ks. t.).

Passarowitz, Požarevac (ks. t.).

Passau, kaup. Baijerissa, Innin ja
Tonavan yhtymäkohdassa läh. Itävallan
rajaa. Teollisuutta ja kauppaa. 25,000 as.
— P. on kasvanut roomal. Castra
Batava
-leiristä, joutui Baijerille 1803.
P:n sopimukseen 1552 päättyi
Schmalkaldenin sota.

Passe-partout [paspartū’] (ransk.),
kaikkialla käyvä kulkulippu, vapaalippu;
pahvista tehty valokuvakehys; pääavain.

Passevolanssi (ransk.), eräiden
maiden armeijoissa käytännössä ollut
järjestelmä, että sotilaspäällystö maksua
vastaan hankki sotaväen vaatetuksen y. m.
ja suoritti värväyksen. — Ruotsin
valtio sai 1700-luvun lopulta lähtien
ruotuväen vaatetuksesta ja ylläpidosta
harjoituskokousten aikana ruoduilta ja
ratsutiloilta korvauksen; Suomessa kannettiin
tätä maksua senkin jälkeen, kun
ruotujakoinen armeija oli hajoitettu.

Passi. Ulkomaille matkustamista
varten on Suomen kansalainen velvollinen
hankkimaan p:n, ulkomaan-p:n. Sen
antaa yleensä maaherra siinä läänissä,
jossa hakijalla on asunto- ja kotipaikka.
Mitä asiakirjoja ja selvityksiä p:ia
haettaessa on esitettävä, on säädetty 15/12
1923 annetussa asetuksessa. — Jokaisella
Suomeen saapuvalla ja täällä oleskelevalla
tulee olla voimassa oleva p., joka
sisältää tiedot sen haltijan nimestä,
kansalaisuudesta, syntymävuodesta ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0378.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free