Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 707-708 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pellavakakut-Pellavaöljyhappo

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Pellava.

menestyy parhaiten kosteilla rannikkoseuduilla.
Suurin p:n tuottaja on ollut Venäjä, parasta
p:aa tuotetaan Belgiassa ja Alankomaissa.
P:n-siementä tuottavat Argentiina, Yhdysvallat,
Intia, Venäjä ja Kanada. Suomessa viljellään
p:aa yleisesti eteläpuolella 63°; tärkein
viljelysalue Etelä-Häme. P:n kasvussa oli 1925
n. 5,000 ha 1. n. 0,3 % maan koko
peltoalasta, sato n. 1,5 milj. kg syitä.
P. on vuoroviljelyskasvi. Kali- ja
fosforihappolannoitus on sille eduksi. Ruokamulta
muokataan kuohkeaksi koko syvyydeltään. Siementä
kylvetään 175-200 kg ha:lle mieluimmin jo
toukokuussa. Korjuu tapahtuu, kun varsi on
kellanvihreä ja aluslehdet alkavat karista.
P. nyhdetään käsin maasta, sidotaan vihkoihin
(roivaihin l. sormauksiin) ja asetetaan kuhilaille
kuivumaan. Korsien kuivuttua erotetaan (rohkitaan)
hedelmät (siemensylkyt), joissa siemenet
vähitellen saavat kypsyä. Kuivuneet roivaat
pannaan 2-4 viikoksi kylmään veteen likoamaan,
jolloin niistä mätänee pois ulkokuori ja juuri
sekä osa kuituja sitovasta kasviliimasta.
Niittyliotustakin käytetään, vieläpä liotusta
lämpimässä vedessä ja kem. aineilla. Liotuksen
jälkeen p:t jälleen kuivataan, jonka jälkeen
niistä puuaine poistetaan loukuttamalla ja
lihtaamalla, Lihtausta seuraavalla häkilöimisellä
halot aan niininauhat hienoiksi kuiduiksi,
kammataan yhdensuuntaisiksi ja poistetaan
loputkin puusälöt l. päistäreet. Häkilän
(ks. t.) piikkeihin tarttuu sekaantuneita

b                c                a Pellavaa a loukutetaan, b lihdataan, c häkilöidään.

ja katkenneita kuituja, rohtimia,
jotka sisältävät päistäreitä. Häkilöidyt p:t
l. aivinat (ihot) lajitellaan värin,
kiillon, pehmeyden, lujuuden, hienouden y. m.
mukaan. Ilmakuiva nyhdetty p. sisältää n. 20 %
kuituja, 70 % puuainetta, 0,5-1 % kuorta
ja 7-8 % kosteutta. Häkilöitäessä
saadaan 45-55 % ihoja, 43-53 % rohtimia
ja 2 % roskia. Lihdattuja kuituja
saadaan 300-1,000 kg harita sekä samalla
siementä 4-10 hl, siemenensaantia varten
viljeltäessä 10-15 hl; hl:n paino 68 kg;
1,000 siemenen paino 4,5 g. — P:n
siemenistä valmistetaan pusertamalla ja
uuttamalla liinaöljyä, josta valmistetaan
vernissaa. Puserrusjätteistä tehdään
p.-kakkuja ja p.-siemenjauhoja,
joita käytetään väkirehuina. — Eräitä
p.-lajeja, m. m. L. grandiflorumia,
viljellään koristuskasveina. [Vallinheimo
(1919).]

Pellavakakut, liinaöljyn
puserrusjätteistä valmistetut väkirehukakut.
Ne sisältävät n. 25 % sulavaa valkuaista,
10 % rasvaa ja 34 % sulavia
hiilihydraatteja sekä ovat sisältämänsä
kasviliiman vuoksi edullisia eläimille,
joilla on heikko ruoansulatus, tai muuten
ruoansulatushäiriöitä, mutta ovat sikojen
lihotukseen epäedullisia.

Pellavalilja, Uuden-Seelannin pellava.

Pellavateollisuus. Tehtaisiin pellavat
ostetaan ulkokuivina ja rohkittuina tai
loukutettuina ja lihdattuina. Siellä edelliset
liotetaan, loukutetaan ja lihdataan, minkä
jälkeen kalkki häkilöidään häkiläkoneissa.
Näistä parempi pellava tulee pitkinä
hienoina kuituina, aivinana, ja
huonompi, lyhytkuituinen rohtimina.
Aivinat ja rohtimet kehrätään erikseen.
Aivinat „lasketaan" limittäin toinen
toisensa jatkoksi laskukoneen
syöttöpöydälle. Kone venyttää ne pitkiksi
hahtuviksi, jotka edelleen
venytetään ja kerrataan hienoksi
esikehruuhahtuvaksi, mikä kehrätään
siipikehräkoneessa kuivan, kostean
tai märän kehruutavan mukaan. — vrt.
Kehruu ja Kudonta. Suomen
ainoan pellavatehtaan omistaa Tampereen
Pellava- ja Rautateollisuus o.-y.

Pellavaöljy, liinaöljy (ks. t.).

Pellavaöljyhappo, liinaöljyhappo,
tyydyttämätön karbonihappo, C₁₇H₃₁COOH,
jonka glyseridi esiintyy kuivuvissa öljyissä
(liina-, hamppu- ja pähkinäöljyssä) ja kovettuu
ilman vaikutuksesta hartsimaiseksi massaksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>