- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
709-710

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pellervo-Seura-Pelto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pellervo-Seura, osuustoimintaliitto,
jonka tarkoituksena on edistää kansan
taloudellista vaurastumista yhteistoiminnan
avulla ja olla erilaisten osuustoimintayritysten
yhdyssiteenä, per. prof. H. Gebhardin
(ks. t.) aloitteesta 1899, mistä myös Suomen
osuustoimintaliike vars. alkaa. Toimintaansa
P. harjoittaa maaseudulla 20 konsulentin
avulla; he antavat avustusta osuustoimintayritysten
perustamisessa, hoidossa ja tilintarkastuksessa.
Seuran Helsingissä sijaitseva toimisto julkaisee
osuuskuntain mallisääntöjä ja käsikirjoja,
kirjanpitokirjoja, osuustoimintakirjallisuutta,
osuustoimintaliikettä käsitteleviä vuosikirjoja
ja aikakauslehtiä (vrt. Osuustoimintalehdistö)
ja antaa lausuntoja viranomaisille ja ylläpitää
lainopillista neuvontatoimistoa, Sen jäseninä
oli 1926 731 paikallista osuuskuntaa ja
keskusliikkeet Keskuslainarahasto, S. O. K.,
Hankkija ja Valio. Seuran puheenjohtajat:
prof. H. Gebhard (1899-1917), toht. F. M,
Pitkäniemi (1918-27) ja maist. N. Liakka
(v:sta 1927) sekä sihteeri lakit. kand. Onni
Karhunen (v:sta 1907).

Pellico, Silvio (1788-1854),
it. kirjailija. Itävallan hallitus tuomitsi
1821 P:n kuolemaan vapaan Italian hyväksi
harjoittamasta kiihoituksesta, mutta armahti
hänet. P. on kuvannut 8-vuotista
vankeuttaan Spielbergin linnoituksessa
kirjassa „Vankeuteni" (1832, suomen.).

Pellinki (ruots. Pellinge), Porvoon
pitäjään kuuluva saaristo Suomenlahdessa,
n. 25 km Porvoosta kaakkoon. V. 1918 Porvoon
jouduttua punaisten valtaan suojeluskuntalaisia
vetäytyi P:iin. P:n taistelun jälkeen osa
viimeksimainituista pelastui jään yli
Tallinnaan, osa murhattiin.

Pelliot [peliō’], Paul (s, 1878),
ransk. sinologi, Collège de Francen prof.;
toi Itä-Turkestaniin 1906-09 tekemältä
matkaltaan suuren määrän kiinal.
käsikirjoituksia ensim. vuosituhannelta j. Kr.

Pellissier [pelisiē’], Georges
(1852-1918), ransk. kirjallisuushistorioitsija.
Teoksia: ,,Le mouvement littéraire au XIX siècle",
„Essais de littérature contemporaine".

Pello, kylä Turtolassa, Tornionjoen
varrella, jokilaakson suurimpia, n. 20 km
kirkolta pohjoiseen. Liikekeskus, postitoimitus.

Pellosniemi, muinainen hallintopitäjä
Savossa, käsitti 1500-luvulla nyk.
Anttolan ja Ristiinan pitäjät sekä osia
Mikkelistä, Hirvensalmesta, Mäntyharjusta ja
Puumalasta.

Pelopidas (k. 364 e. Kr.), teebalainen
sotapäällikkö. Palautti 379 kansanvallan
Teebaan, josta hänet oli karkoitettu.
Johti Epameinondaan kera teebalaisia
Leuktran taistelussa.

Peloponnesolaissota, Ateenan ja
Spartan välinen taistelu ylivallasta Kreikassa
(431-404 e. Kr.), vrt. Kreikka, historia.

Peloponnesos, Morea, Kreikan
eteläosan muodostava niemimaa.

Pelops, kreik. taruhenkilö,
Tantaloksen poika, hänestä nimensä saaneen
Peloponnesoksen hallitsija.

Peloria, säteittäisen kukan
esiintyminen kasvilajilla, jolla
säännönmukaisesti on vastakohtaiset
kukat. Joks. yleisiä p.-muodostukset
ovat kannusruoholla.

Pelson suo, Oulujärven ja
Oulujoenniskan länsi- ja lounaispuolella
sijaitseva suoseutu, jonka tärkeimmät osat
ovat Iso-, Pieni- ja Länsi-Pelso. Suosta on
6,600 ha valtion ja 7,800 ha yksityisten
hallussa, se on suurimmaksi osaksi
viljelyskelpoista vetistä mutasuota,
viljelyksessä toistaiseksi vain pieniä aloja.
Kuivaustyöt suoritettu 1857-66. P:n yli
rakennettu maantie 1880-luvulla.
[Rancken (Terra 1914); Teräsvuori (1923).]

Peltasti (kreik.), kevytaseinen
muin.-kreik. jalkamies.

Pelti l. levy, metallista tav.
valssaamalla tai vasaroimalla muodostettu
tasapaksu puolivalmiste, jonka paksuus
pituuteen ja leveyteen verrattuna on pieni.
Panssarilevyt, paksuus jopa 500
mm, suuruus jopa 8 X 3 m. Järeät
levyt
(kattila-, silta- ja laivalevyt),
paksuus 5-40 mm, suuruus jopa 10 X 3,25
m. Ohuet l. hienot levyt (katto-,
putki- ja mustat levyt), paksuus 0,2-5 mm,
suuruus jopa 4,0 X 1,5 m.
Läkkipelti, tinattu 0,4-2,5 mm
paksu rautalevy. — Kompoundlevyissä on toinen
puoli terästä toinen rautaa. Päällystetyissä
(plateeratuissa) levyissä on toinen puoli kestävää
ja kaunista, toinen puoli halpaa metallia.

Peltier’n ilmiö ks. Lämpösähkö.

Pelto, maa-ala, jota säännöllisesti
muokataan ja käytetään hyötykasvien
viljelykseen suuressa mittakaavassa.
P.-ala laajenee asukasluvun lisääntyessä
niitty-, metsä- ja laidunmaiden
kustannuksella. Meillä se on tapahtunut
verraten hitaasti. Suomessa on ollut p:oa
v.haMaan koko
pinta-alasta
1813 455,153
1880 840,198 2,65 %
1901 1,568,072 4,7 %
1910 1,864,694 5,6 %
1920 2,015,175 6,1 %
1925 2,132,542 6,4 %


<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Dec 11 15:15:54 2023 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/pieni/3/0393.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free