- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
711-712

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Peltojyrsijä-Peltoviljelysjärjestelmät

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Peltojyrsijä, moottorijyrsijä,
maanmuokkauskone, joka muokkaa maan jyrsimällä.

illustration placeholder

Peltojyrsijä.

Peltokaava. Maanmittausohjesäännön
(15/5 1848) mukaan p. on 1:4,000 ,,viljeltyin
tilusten ja tiheissä erotuksissa olevan
metsämaan kuvaamisessa".

Peltokana, peltopyy (ks. t.).

Peltoluoho (Apera spica venti),
joks. korkea, tuuhearöyhyinen rikkaheinä
varsinkin ruispelloissa.

Peltomaayökkö (Agrotis exclamationis),
yöperhonen, toukka, n. s. orastoukka, tekee
samanlaista tuhoa kuin orasperhosen toukka.

Peltomyyrä (Arvicola l. Microtus
agrestis),
myyrien heimoon kuuluva
jyrsijä. Ruumiin pituus 10-12 cm, häntä n.
3 cm; selkäpuoli tummanharmaan ruskea,
vatsapuoli vaaleanharmaa. Elää viljelysmailla,
vars. viljapelloilla. Kaivaa käytäviä maahan
ja kerää sinne talvivarastoja. Syö juuria
(m. m. nuorien omenapuiden), viljaa y. m.
ja tekee usein paljon vahinkoa. Synnyttää
3-4 kertaa v:ssa 6-7 poikasta. Yleinen koko
maassamme.

illustration placeholder

Peltomyyrä.

Peltonen, Vihtori ks. Linnankoski, Johannes.

Peltopyy, turkinpyy, peltokana
(Starna l. Perdix perdix),
kanalintu, jolla höyhenettömät nilkat.
Vatsapuoli siniharmaa, rinnassa suuri ruskea
hevosenkengän muotoinen läiskä
(uroksella isompi), selkäpuoli ruskea,
keltaviiruinen. Maamme eteläosissa yleinen,
pohjoisempana harvinaisempi. Pesä
maassa, munia 12-18, joskus yli 20.
Suosittu riistalintu. Maassamme rauhoitettu
15 p. lokak. — 15 p. syy sk. Kuva ks.
värikuvaliitettä Lintuja, 17.

Peltorasti (Anchusa arvensis),
Borraginaceæ
-heimoon kuuluva 1-vuotinen
peltorikkaruoho, meillä verraten harvinainen.

Peltosalmi. 1. Maatila Iisalmen
pitäjässä. Käytännöllistietopuolinen
karjanhoitokoulu, maamieskoulu, kotitalouskoulu.
Kuva ks. Maatalouskouluja.
— 2. Pysäkki Kuopion-Iisalmen rataosalla,

Peltosavi, harmaasavi (ks. t.).

Peltoviljelysjärjestelmät, tavat,
joiden mukaan peltomaalla viljeltävien
kasvien valinta, järjestys ja viljelyslaajuus
on määrätty. Aikaisimmin oli viljanviljelys
eniten käytetty viljelysjärjestelmä. Viljeltäessä
vain yhtä viljakasvia voitiin pitää vähäinen
peltoala tämän kasvin viljelyksessä joka vuosi
kesannoimatta: yksijakoinen viljanviljelys.
Vuodesta vuoteen kasvatettiin esim. vain ohraa,
kuten yhä edelleenkin Lapissa, tai vehnää,
ruista, maissia, kuten nykyjään Pohjois- ja
Etelä-Amerikan preerioilla, Kesannoiminen
aiheutti peltoalan pitämisen kahdessa osassa
l. lohkossa: kaksijakoinen viljanviljelys,
josta maassamme kehittyi kaksi päätapaa:
a) varsinainen l. länsisuom. kaksijakoviljelys:
1) kesanto (pieni osa herneellä, pellavalla y. m.),
2) syysvilja (herneen y. m. jälkeen ohra) sekä
b) nelijakoviljelys: 1) kesanto, 2)
ruis, 3) kesanto (osa vaatetuskasveilla, herneellä
y. m.), 4) kevätvilja. Kahta viljakasvia
viljeltäessä pidettiin pelto tav. kolmessa
lohkossa, kolmijakoinen viljanviljelys:
1) kesanto, 2) syysvilja, 3) kevätvilja.
Koppeli-l. viljan-heinänviljelyksessä
pidetään pelto määrävuodet viljan (myös juurikasvien)
viljelyksessä ja sitten muutamia vuosia nurmena
Siitä on käytetty pääasiallisesti kahta eri tapaa:
a) heinän-viljanviljelys, esim. 1) kesanto,
2) syysvilja, 3-6) heinä, 7-8) kevätvilja sekä
b) heinän-vuoroviljelys, esim. 1) kesanto,
2) syysvilja, 3-5) heinä, 6) kaura, 7) juuri- ja
palkokasvit, 8) sekavilja. Lohkoluku vaihtelee
näissä 7-10, tavallisin 8. — Vuoroviljelyksessä
vaihdellaan säännöllisesti viljakasveja palko- ja
juurikasvien kanssa. — Heinänviljelysjärjestelmässä
pidetään osa peltoalasta (suoviljelyksistä) yksinomaan
heinän kasvussa, viljaa käytetään vain heinänsiemenen
suojaviljana nurmia uudistettaessa. — Vapaasta
viljelyksestä
puuttuu kiinteä kasvijärjestys,
peltoja ei jaeta kiertoihin eikä tav. lohkoihinkaan.
Eri kasvien viljelyslaajuus asetetaan vallitsevien
konjunktuurien mukaan, todennäköisesti kannattavinta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0394.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free