Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 743-744 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Persianlahti-Perspektiivi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

uuspersia vakiintui 800-luvulla. Uuspersian
huomattavimmat runoilijat ovat Firdausi, Hafis,
Omar alKhajjâmi, Nisami ja Saadi.
Suorasanainen kirjallisuus on ollut pääasiassa
satuja ja historiallista.

Persianlahti, Arabian ja Persian
välissä oleva Intianmeren lahti, Ormus-salmen
kautta yhteydessä Omanin lahden kanssa, Suurin
syvyys n. 100 m. P:een laskevat Eufrat ja Tigris
(Šat el Arab).

Persian muinaisuskonto, mazdaismi (ks. t).

Persian taide. Sekä rakennus- että
kuvanveistotaiteessa tavataan selviä
jälkiä kukistettujen kansojen taiteesta.
Päätuotteet ovat hauta- ja palatsirakennukset
sekä saviteollisuuden tuotteet,
miniatyyrimaalaukset ja myöhemmin matot.

Persienni (ransk.), sälekaihtimet.

Persiflage [-ā’ž] (ransk.), pureva iva.

Persigny [-injī’], Victor Fialin
(1808-72), P:n herttua, ransk. poliitikko, Ludvig
Napoleonin innokas avustaja. Sisäministerinä
1852-54 ja 1860-63.

Persikkapuu (Amygdalus l. Prunus
persica), mantelipuun näköinen ja sukuinen
puu tai pensas. Hedelmä, persikka, hyvin maukas,
vihreämaitoinen, pienen omenan kokoinen,
pehmeäkarvainen, yhdeltä laidaltaan syväuurteinen.
Kukkii paljasoksaisena. Kotimaa todennäköisesti
Kiina. Yleisesti viljelty Keski- ja Etelä-Euroopassa
(varsinkin Ranskassa) ja Yhdysvalloissa. Meillä
vähän kasvihuoneissa.


Persikka.

Persilja (Petroselinum sativum),
tummanvihreä, kalju sarjakukkaiskasvi,
lehdet hienoliuskaiset, kukat kellanvihreät.
Kotoisin Välimeren maista. Viljellään
yleisesti keittiökasvitarhoissa lehtiensä
vuoksi mausteeksi ja ruoka-astiain
koristeeksi (lehti-p.) tai, meillä harvinaisena,
palsternakan tavoin käytettävän paksun
juurensa vuoksi (juuri-p.).

Persipeerata (lat.), havaita,
välittömästi tajuta,

Personaali (lat.), henkilökunta.

Personaaliunioni, suhde, johon kaksi
tai useampia monarkkisia valtioita joutuu,
kun niiden vallanperimysjärjestysten mukaan
kruunu kuuluu tai tulee kuulumaan samalle
fyysilliselle henkilölle. P. on erotettava
reaaliunionista, joka on kahden
tai useamman suvereenisen valtion
pysyväiseksi aiottu valtioyhdistys.

Persona grata (lat.), mieluinen,
suosiossa oleva henkilö.

Personalia (lat.), elämäkerralliset tiedot.

Personifieerata, personifioida
(ransk.), olennoida, henkilöidä; esittää
yleisiä käsitteitä, ominaisuuksia, elottomia
kappaleita, luonnonvoimia y. m. elollisina
olentoina, henkilöinä. Substantiivi:
personifikatsioni.

Personne [-o’-], John (1849-1926),
ruots. piispa, Linköpingin v:sta 1910. —
Personne, Nils (s. 1850), ruots.
näyttelijä, Shakespearen ja Molièren
tulkitsija. Teoksia: „Svenska teatern" (7 nid.).

Persoona (lat,), henkilö; itsetajuinen
yksilöllinen olento, joka tunnoillaan voi
kokea elämän arvokasta sisällystä sekä
kykenee oman itsensä tietoiseen
käsittämiseen ja määräämiseen. ks. myös
Juridinen henkilö. — Kieliop.
Verbi on 1-3:nnessa p:ssa sen mukaan,
lausutaanko sillä jotakin itse puhujasta
(saan), puhutellusta (saat) vai
jostakin kolmannesta (saa). Pääte, joka
ilmoittaa, niissä p:ssa verbi on, on
persoonapääte. Verbiparadigman muodot,
joissa toimittava p. täten ilmoitetaan, ovat
persoona- l. tekijämuotoja.

Persoonallinen virhe, etenkin
tähtitieteessä käytetty nimitys
systemaattisesti ilmenevästä havaintovirheestä
(ks. t,), joka riippuu havaitsijan
aistimien fysiologisista virheistä.

Persoonallisuus on sielutieteellisesti
katsoen itsetajuinen henkinen keskus,
joka kokoaa yksityiset sielunliikkeet ja
kokemukset yhteydeksi. Siveellisenä
käsitteenä p. sitävastoin merkitsee sitä,
että yksityisten sielunliikkeiden ja
tahtomusten on oltava sopusoinnussa
yksilön ihanteellisen olemuksen kanssa, johon
ennen kaikkea kuuluu se vaatimus, ettei
ketään p:ta saa koskaan käsitellä
pelkkänä välikappaleena, vaan aina myös
omana tarkoitusperänä (Kant).

Persoonapronominit ks. Pronominit.

Persoonaton muoto, passiivi (ks. t.).
— Persoonaton verbi, verbi, jota
käytetään vain yhdessä persoonassa ja
luvussa, yksikön kolmannessa, esim. sataa,
täytyy.

Perspektiivi (lat.), näköala;
tulevaisuudentoive; avaruusnäköalan esitys
tasossa muodoltaan ja väriltään sellaisena
kuin silmä näkee sen. Viiva-p.
opettaa, miten avaruuskuvion rajaviivat
on piirrettävä tasoon, jotta kuva

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>