Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti / 775-776 (1925-1928) Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
	Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Petšenegit-Pfadfinder

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>

Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Petšenegit (ven.), muin. turkkilaisperäinen
kansa. Asuivat 800-luvulla Volgan ja Ural-joen
välillä, työnsivät saman sataluvun loppupuolella
unkarilaiset Etelä-Venäjältä lännemmäksi ottaen
haltuunsa Donin ja Tonavan väliset arot. Siirtyivät
1000-luvulla Tonavan maille ja 1091 Itä-Rooman
voittamina hajosivat Bulgaariaan ja Unkariin.

Petseri, kaup. Kaakkois-Virossa.
Luostari, per. 1473. Pellavanviljelyksen
keskus. 2,000 as. (enemmistö venäläisiä).

Petserimaa, maakunta Viron kaakkoiskulmassa.

Petsmo [-mū], asutuskeskus
Koivulahdella. Saha ja lastauspaikka.

Petšora [-ō’-], joki Pohjois-Venäjällä,
laskee Pohjois-Jäämereen, 1,700 km pitkä.

Pettenkofen [-ō-], August von
(1822-89), itäv. taidemaalari, etevä unk.
maisemien ja kansanelämän kuvaaja.

Pettenkofer [-kōfer], Max von
(1818-1901), saks. kemisti ja lääkäri,
fysiologisen kemian ja terveysopin prof.
Münchenissa, Saksan tieteellisen
terveysopin perustaja. [Oker-Blom (1918).]

Pettersson, Sven Otto (s. 1848),
ruots. kemisti ja hydrografi. Töitä
fysikaalisen ja epäorgaanisen kemian sekä
hydrografian alalta.

Pettu, männyn kuoren sisin, valkea
kerros, jota nälkävuosina Pohj.-Suomessa
käytetään ruisjauhon lisänä leivässä.

Petty [peti], Sir William
(1623-87), engl. taloudellinen kirjailija,
fysiokraattien ja Adam Smithin edelläkävijä.

Petu (ruots.) l. alusta, aluksen
pohjalle puista, ruo’oista, rottingista t. m.
lastin kohottamiseksi tehty alusta, jotta
lastin kastuminen pohjavedestä estettäisiin.

Petunia, etelä-amer. Solanaceæ-heimon
kasvisuku, lehdet tahmeat, ehytlaitaiset,
kukat suuret, suppilomaiset, punaiset tai
valkoiset. Muutamat lajit puutarhoissa ja
huoneissa koristuskasveina.

Petzval [-fal], Joseph
(1807-91), itäv. matemaatikko, uranuurtaja
valokuvausoptiikan alalla; laskenut m. m.
hänen mukaansa nimitetyn muotokuva-objektiivin.

Petäjärvi. 1. Valtion omistama
hovitila Sakkolassa. Laajan lahjoitusmaan
keskus, joka 1713 ja uudelleen 1762
annettiin Musin-Puškin-suvulle, siirtyi
1774 Sieverseiltä Freedericksz-suvulle,
jolta Suomen valtio sen osti 1873-74. —
2. Laiturivaihde Hiitolan-Raudun radalla,
Sakkolan kunnassa, 11 km Raudusta.

Petäjävesi, 1, Kunta, Vaasan läänin
etelärajalla, Pohjois-Hämeessä; 444,6
km², 5,286 as. (1926). Koskensaaren
tehtaat. — 2. Rautatieasema Haapamäen-Jyväskylän
rataosalla P:n kunnassa, 35 km Jyväskylästä.
— 3. Kaunis järvi P:n pitäjässä, n. 110 m
yli merenp.; kuuluu Jämsänjoen kautta
Päijänteeseen laskevaan reittiin.

Petöfi [pät-], Sándor
(1823-49), kuuluisa unk. runoilija. Kaatui
Unkarin vapaustaistelussa. Julk. kansanlaulua
lähenteleviä luonnon-, rakkaus- ja
vapauslauluja, m. m. kansallislaulun „Ylös,
magyari!". Teoksia suomen.: ,,Runoja" I-II,
,,Janos sankari".


S. Petöfi.

Peu à peu [pö-a-pö’] (ransk.), vähitellen.

Peukaloinen (Anorthura troglodytes),
10-11 cm:n pituinen, ruskea,
poikkiviiruinen, pystypyrstöinen varpuslintu.
Nokka heikko, alaskaareva. Siellä täällä
Etelä- ja Keski-Suomessa, tiheissä
risukkometsissä, matalalla. Hyvä laulaja.
Pesä risukasassa, suuri, palleromainen.
Munia tav. 6, joskus enemmänkin, valkoisia,
ruskeapilkkuisia.


Peukaloinen.

Peura, villipeura (Rangifer
tarandus), hirvieläin, 1,7-2 m pitkä,
hartiain kohdalta vähän yli 1 m korkea.
Molemmilla sukupuolilla sarvet; nämä ovat
moni- ja pitkähaaraiset, latvoista
litteät. Varpaat hyvin leveäkavioiset,
syrjävarpaat maahan saakka ulottuvat.
Kaulan alla pitkä harja. Väri talvella
vaaleampi kuin kesällä. Elää suurissa
parvissa pohjoisen pallonpuoliskon tundroilla
ja tuntureilla siirtyen myös
metsäseutuihin. Pohjois-amer. p:n muunnos
karibu on säännöllisesti metsien
asukas. Syö jäkäliä, ruohoja, pensaita
y. m. s. Villipeura lienee nyk. kokonaan
maastamme hävitetty. V:sta 1913 meillä
rauhoitettu. Kesy p.=poro (ks. t.).


Peuroja.

Peutinger [poit-], Konrad
(1465-1547), saks. muinaistutkija. Hänestä on
saanut nimensä „Tabula Peutingeriana"
(Rooman valtakunnan tiekartta).

Pfadfinder [-āt-] (saks.), partiopoika,
vrt. Jääkäriliike.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>