- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
787-788

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pienoistaide-Pietari

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


Pienoistaide (saks. Kleinkunst),
taide- ja taidekäsityön tuotteet, jotka ovat
pientä kokoa.

Pienviljelijäin Keskusliitto,
puolueeton pienviljelijäin ammatillinen
keskusjärjestö, per. 1922, kotipaikka Helsinki.
Tarkoitus: pienviljelijäin kokoominen
yhteistoimintaan luokkansa henkiseksi ja
taloudelliseksi kohottamiseksi. Jäsenet
pienviljelijäin paikallisjärjestöjä, joita
1926 oli 382 ja niissä 14,341 jäsentä.
Julk. vuosikirjoja.

Pienviljelijäin Liitto, per. 1910
Tampereella sos.-dem. puolueeseen kuuluvana
,,Maanvuokraajain Liitto"-nimisenä maanvuokraajain
itsenäisyyden ja ammatillisen sivistyksen
edistämiseksi. Julistautui
puolueettomaksi ammattiliitoksi 1921,
josta pitäen nyk. nimi. Jäseninä v:n 1926
lopussa 254 paikallisosastoa, joissa
jäseniä yli 4,000. Julk. vuosikertomuksia
ja v:sta 1926 ,,Pienviljelijä"-lehteä.

Pienviljelys on pieni maatalous omalla
tai vuokramaalla, josta perhe saa
ainakin pääasiallisen toimeentulonsa,
sanottavasti käyttämättä palkattua
työväkeä. Viljellyn maan alan, sillä
elätettyjen kotieläinten luvun y. m. mukaan
p. on eri oloissa eri suuruista: mitä
edullisempia olosuhteet ovat, sitä
pienemmällä alalla viljelijä voi elättää
perheensä. Tyypillisimpiä p.-maita
Euroopassa ovat: Tanska, Alankomaat, Belgia,
Baden, Norja. Suomikin voidaan lukea
p.-maihin, kuten tilasto v:lta 1920 osoittaa:
Viljelmien
suuruusryhmät
peltoalan mukaan
ViljelmiäYhteenlaskettu
pelto
kpl.%ha%
0,5 — alle 2 ha 65,899 26,3 71,398 3,6
2 — alle 3 ha 30,575 12,2 70,749 3,5
3 — alle 10 ha 98,258 39,2 539,048 26,7
10 — alle 25 ha 41,119 16,4 616,106 30,6
25 — alle 50 ha 11,125 4,4 368,274 18,3
50 — alle 100 ha 2,836 1,1 187,011 9,3
100 ha tai enemmän 937 0,4 162,589 8,0
Yhteensä 250,749 100 2,015,175 100


I:n ja II :n ryhmän viljelmiä sanotaan
myös palstaviljelmiksi; III:n
varsin, pienviljelmiksi; IV:n, V:n
ja VI:n keskikokoisiksi viljelmiksi
ja VII:n ryhmän suurviljelmiksi.
[Sunila, Brander y. m., „Pienviljelijän
käsikirja" (1917); Gebhard, „Pienviljelys
Pohjoismaissa" (1922).]

Pierce [piəs], Franklin (1804-69),
Yhdysvaltojen presidentti 1853-57 (demokraatti).

Pieria, muin. maakunta Etelä-Makedoniassa.

Pierné [piärnē’], <sp>Henri Constant
Gabriel<sp> (s. 1863), ransk. säveltäjä,
urkurina 1890-98 ja v:sta 1910
orkesterinjohtajana Pariisissa. Säveltänyt
oopperoita, operetteja ja oratorioita.

Piero di Cosimo ks. Cosimo.

Pierrot [pjerō’] (ransk.),
valkopukuinen naurettava tyhmeliini, myöh.
haaveellinen rakastaja ransk. pantomiimissa.
Vastaava naisosa Pierrette.

Piešt’any, Pistyán (ks. t.).

Pietà [-ā’] (it.), hurskaus, laupeus.
Kuvaamat. Neitsyt Mariaa poikansa
ruumiin ääressä esittävä taideteos.
Kuuluisin niistä on Michelangelon.

Pietarhovi (ven. Petergof), kaup.
Inkerinmaalla Venäjällä, Suomenlahden
rannalla, Pietarista länteen. Ent. keis.
kesäpalatsi (rak. 1720), jonka puisto
jäljittelee Versailles’ta. 10,000 as.

Pietari (ven. 1703-1914 Sankt Peterburg,
1914-24 Petrograd, v:sta 1924 Leningrad),
Venäjän ent. pääkaupunki Suomenlahden
itäperukassa Nevan suistamossa. 1,5 milj.
as. (1915: 2,3 milj., 1920: 0,7 milj.).
Kaupungin keskus on siinä kohdassa,
missä n. s. Pikku-Neva haarautuu
Isosta-Nevasta. Siinä, Ison-Nevan vas.
rannalla, on Amiraliteetti kullattuine
suippotorneineen; siitä lähtee P:n pääkatu
Nevskij Prospekt (nyk. Prospekt 25 oktjabrja).
Amiraliteetin itäpuolella on ent. keis.
Talvipalatsi (rak. 1731-64) ja siihen
liittyvä Eremitaasi (ks. t.). Kauempana
idässä on Marskenttä (nyk. Vallankumouksen
uhrien aukea), jossa ennen pidettiin suuret
sotaväen paraatit ja jossa nyt on bolsevikki
johtajien suurhauta. Vielä idempänä olevista
paikoista mainittakoon Taurian palatsi ja
Špalernaja. Amiraliteetin eteläpuolella on
P:n suurin kirkko, Iisakinkirkko (rak.
1818-58, 111 m pitkä, 96 m leveä, 102 m
korkea) ja Nevskij Prospektin varrella
taidekokoelmistaan kuuluisa Stroganovin
palatsi; Amiraliteetin länsipuolella
Leninin puisto (ennen Aleksanterin puisto),
jossa Pietari Suuren ratsastajapatsas.
Nevan vastapäisellä rannalla Vasilij
Ostrovin saarella on m. m. pörssitalo ja
yliopisto. Viereisellä saarella
Pietari-Paavalin linnoitus, jossa Venäjän
tsaarien haudat. Ylempänä Nevan oik.
rannalla on Viipurin kaupunginosa, jossa
ent. Suomen rautatieasema. — V:n 1917
vallankumoukseen saakka P. oli Venäjän
henkinen keskus ja tärkein kauppa- ja
satamakaup., vieläkin tärkeä
satamakaup. P. on Pietari Suuren 1703

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free