Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Piirtojalka-Piispa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Piirtojalka, konepajoissa kappaleitten
pintoihin suorien viivojen piirtämiseen
käytetty apukoje, johon piirtopuikko kiinnitetään.
Piirtoneula, piirtonaskali,
piirtopuikko, teräväpäinen
metallipuikko, jolla metalli- ja puutöissä
vedetään merkkiviivoja kappalten pintoihin.
Piiru, kompassiympyrän 32:s osa, 11° 15’.
Piirulevy, karttakulmamittari (ks. t.).
Piirustin, stifti, dragstifti,
tuššilla tai muulla nestemäisellä värillä
viivoja piirrettäessä käytettävä
piirtokynä, jossa on kaksi ruuvilla asetettavaa
litteätä terää, joitten väliä muuttamalla
voidaan vetää halutun paksuisia viivoja.
Piirustuksenopetus. Yleisen koulun
p:n tarkoituksena on tehdä oppilaat
kykeneviksi luontoa ja ympäristössään olevia
esineitä muodon ja värin puolesta oikein
havaitsemaan sekä havaittua yksinkertaisesti
ja selvästi kuvaamaan. Samalla
koetetaan kehittää oppilaita käyttämään
piirustusta muotokielenään, s. o.
ajatustensa ja mielikuviensa ilmaisukeinona.
Kun p. täten pyrkii palvelemaan
kouluopetuksen yleistä tarkoitusta,
monipuolisen harrastuksen herättämistä, on
piirustusaiheiden valinta mahdollisimman
monipuolinen. Tämä opetusaineisto
valitaan oppilasten omasta havaintopiiristä
sekä koulun muiden oppiaineiden alalta
ja järjestetään muotovaatimusten mukaan
ja mikäli mahdollista muihin aineisiin
rinnastaen, niin että nykyaikainen
teonperiaatekin tulisi huomioonotetuksi.
[Kohonen (1922).]
Piirustus, taito esittää viivojen avulla
todelliseen tai mielikuvitusmaailmaan
kuuluvaa aihetta; näin tehty kuvallinen
esitys. P.-taidolla on käytännöllinen tai
taiteellinen päämäärä. Edellisessä
tapauksessa p:ta sanotaan teknilliseksi
l. ammatti-p:ksi, ja se suoritetaan
sääntöjen mukaisesti ja käyttämällä erilaisia
apuneuvoja (viivoitinta, harppia y. m.).
Tähän kuuluvat konstruktsioni-,
rakennus-, kone-, kartta-p:t y. m. —
Taiteellinen p. on vapaan käden l.
käsi-p:ta, ja se voi olla laadultaan sekä
yksistään koristeleva (ornamentti-p. t. m. s.)
että varsinainen kuvaesitys (henkilö-,
eläin-, maisema-p. y. m.), milloin täysin
itsenäinen, milloin vain alkutyö (luonnos,
harjoitelma, kartonki t. m. s.). P.-tapaan
katsoen on olemassa kaksi päämenetelmää:
aihe esitetään joko kontuurien l.
ulkopiirteiden ja muiden luonteenomaisten
viivojen avulla tai kuvataan tummien ja
valoisien pintojen maalauksellisella
vastakkaisvaikutuksella; us. käytetään
kumpaakin menetelmää yhtaikaa. Erittäin
tärkeä merkitys on p:ssa perspektiivillä,
vrt. Käsipiirustus.
Piirustuspöytä, pöytä jolle
piirustuspaperi kiinnitetään tai piirustuslauta
asetetaan. Tavallisesti p. on asetettu
telinejaloille, niin että sitä voidaan
nostaa ja kääntää sopivaan asentoon.
Piirut (engl. spars), pyöreitä,
kuusisia tai mäntyisiä, suoria, tasakasvuisia,
mahdollisimman oksattomia puita, pituus 36-80
jalkaa, paksuus keskeltä mitattuna 6-16 tuumaa.
Piisami, biisami, myski (ks. t.).
Piisamimyyrä, biisamimyyrä (ks. t.).
Piisamirotta, biisamimyyrä (ks. t.).
Piisintteri, puhtaana hohtavan
valkeata tai metallioksidien kirjavaksi
värjäämää amorfista piidioksidia, jossa
vaihtelevin määrin vettä. P:ia syntyy
kuumien lähteiden reunoille veden
jäähtyessä ja eräiden pii-levien vaikutuksesta.
Se muodostaa kauniita porrasmaisia
penkereitä, kuuluisimmat Uudessa-Seelannissa
ja Yellowstonen puistossa.
Piiskujänis, arojänis (Lagomys),
noin siilin kokoisia jäniksen sukuisia
jyrsijöitä. Alppi-p. (L. alpinus)
Keski-Aasian vuoristoissa, ogotona
(L. ogotona) Keski-Aasian aromailla.
Asuvat kallionhalkeamissa tai kaivamissaan
maakoloissa. Kasvinsyöjiä, keräävät us.
talvivarastokseen suuret määrät heiniä.
Piiskuri, 1734 v:n lain mukaan maalla
ja kaupungissa raippa- ja vitsarangaistusta
toimittamaan määrätty henkilö. Nykyisen
rikoslain voimaantultua lakkautettiin
p:n toimet.
Piisoni, biisoni (ks. t.).
Piispa (kreik.), korkea kirkollinen
hallitusmies. Alk. oli samassa
seurakunnassa us. p:ja, jotka suunnilleen
vastasivat presbyteerejä l. vanhimpia, mutta
jo 100-luvulta lähtien oli seurakunnassa
vain yksi p. Alk. kaikkien
yksityisseurakuntien p:t olivat samanarvoisia,
mutta huomattavimpien kaupunkien p:t
alkoivat saada enemmän merkitystä, ja
vähitellen syntyi arvoasteikko: piispa,
metropoliitta (Länsimailla arkkipiispa),
arkkipiispa, patriarkka (Länsimailla paavi).
Samalla p:n hallitusalue laajeni siksi,
mitä nyk. sanotaan hiippakunnaksi. —
Suomessa p. on tuomiokapitulin
esimies sekä papillisen virantoimituksen ja
seurakuntaelämän ylin valvoja, jonka
tärkeimmät valtuudet ovat papiksivihkiminen
ja tarkastusten pitäminen. P:n vaalissa ovat
äänioikeutettuja asianomaisen hiippakunnan
vakinaiset papit ja ne, jotka omalla vastuullaan
toimittavat vakinaisia papinvirkoja, sekä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
