- Project Runeberg -  Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /
803-804

(1925-1928) [MARC]
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Piispainkronikka-Pikateräs

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)


tuomiokapitulien vakinaiset jäsenet ja
virkamiehet (myös maallikot). Arkkipiispan
vaalissa ovat vaalioikeutettuja myös
muiden hiippakuntien piispat ja tuomiokapitulien
jäsenet. Kolmesta eniten ääniä saaneesta
Valtioneuvosto nimittää yhden.

Piispainkronikka ks. Suomen piispainkronikka.

Piispallinen kirkko, anglikaaninen kirkko (ks. t.).

Piispankäräjät, piispantarkastus.

Piispanpuku. Täydelliseen kat.
piispan messupukuun kuuluu: hiippa, sauva,
kultasormus, kultaristi, dalmatika, tunika,
rochetum, pallium sekä erityismalliset
hansikkaat ja kengät. Suomessa piispat
käyttävät vain kultaristiä ja kaapua.

Piispantarkastus l. piispankäräjät,
piispan tai hänen edustajansa toimittama
seurakunnantarkastus. Kirkkolain mukaan on
p:ia toimitettava vuosittain niin, että
tarkastus tulee viidessä vuodessa pidetyksi
jokaisessa hiippakunnan seurakunnassa.

Piitime (ruots. Piteå), kaup.
Pohjois-Ruotsissa, Piitimenjoen suulla, 10 km
merestä. 3,200 as.

Piitimenjoki (ruots. Pite älv), joki
Pohjois-Ruotsissa, alkaa Sulitelman
itärinteeltä, juoksee useiden järvien läpi ja
muodostaa mahtavia koskia (m. m. Trollforsarna,
Storforsen, Fällforsen), laskee Pohjanlahteen
Piitimen kaupungin kohdalla. 310 km pitkä.

Pikajuoksu käsittää 300 m ja sitä
lyhyemmät juoksumatkat. Tavallisimmat
ovat 100, 200 ja 60 m.

Pikakirjoittajayhdistys, kotipaikka
Helsinki, per. 1872. Julk. „Pikakirjoituslehteä"
(per. 1887).

Pikakirjoitus, kirjoitustapa, joka omia
yksinkertaisia kirjainmerkkejä käyttäen
ja erikoisia lyhennyssääntöja noudattaen
merkitsee sanat lyhyemmin ja
nopeammin kuin tavallinen kirjoitustapa.
Tunnettu jo vanhalla ajalla (Akropoliin
marmoritaulut n. 350 e. Kr.), vähän
käytetty keskiajalla, kehittynyt
uudella-ajalla valtiollisen elämän elpyessä.
Englannissa Willis 1602 sommitteli n. s.
geometrisen järjestelmän, jonka
merkkeinä oli piste, suora viiva eri
asennoissa, ympyrä ja sen osaset. V. 1834

illustration placeholder

Pikakirjoitusta. „Jokainen kokenut opettaja
tietää, miten suuressa määrässä opetuksen tulokset
riippuvat oppikirjasta."

baijerilainen Gabelsberger laati
graafisen l. kursiivisen järjestelmän
johtaen merkit tavallisista
kurrenttikirjaimista. Nyk. p. on edistyneissä
oloissa yleisesti käytännössä, muutamissa
maissa jopa virkamiesten pätevyysehtona.
Suomessa käytettiin p:ta ensi
kerran Tammikuun Valiokunnan kokouksissa
1862. Senaatin määrärahalla olivat ed. v.
S. V. Dalström, W. Margunoff ja J. E.
Swan olleet tutustumassa Saksassa
Gabelsbergerin järjestelmään ja sovittaneet
sen ruotsinkieleen. Swanin toimittama
varsin, oppikirja ilmestyi 1871.
Suomenkieleen sovitti Gabelsbergerin järjestelmän
L. Neovius (Nevanlinna) 1874. W. Fabritiuksen
(ja E. G. Paimenin) suunnittelema Stolzen
järjestelmään perustuva suomenk. sovitus
saavutti ainoastaan vähäisen käytännön.
[Neovius-Nevanlinna (1924); Kallioniemi
(1926); „Luettelo suom. pikakirjoituksessa
käytetyistä ehtolyhennyksistä" (1923).]

Pikakirjoituskone, kirjoituskone, jolla
voi painaa useita kirjainmerkkejä
yhtaikaa samalle lyhyelle riville, joka samalla
vaihtuu itsetoimivasti. P:ita rakennettiin
ensin sokeille pikakirjureille; niillä
saavutettu suuri nopeus on aiheuttanut
samanlaisten koneiden suunnittelun
näkeviä varten.

Pikanelli, makea purutupakka.

Pikantti (ransk.), kirpeä, aisteja kutkuttava.

Pikareskiromaani, veijariromaani (ks. t.).

Pikarililja (Fritillaria), liljakasvisuku
johon kuuluu m. m. keisarinkruunu (ks. t.)
ja kirjava p. (Fr. meleagris).
Viimeksimainitulla on yksinäinen valkea,
punaisenkirjava kukka varren nuokkuvassa latvassa.

Pikasulatin, salpietarin, rikin ja
sahajauhojen seos, jonka palaessa m. m.
metallit helposti sulavat.

Pikatavara, rautatieliikenteessä tavara,
jota kuljetetaan nopeammin kuin tavallinen
rahtitavara, nim. vähintään 200 km vuorokaudessa.
Kuljetusmaksu on 50 % korkeampi kuin ensim.
luokan rahtitavarasta.

Pikateräs, ilmateräs, upokkaissa,
nyk. sähköuuneissakin valmistettu laatu-
l. jaloteräs, jossa on hiiltä 0,5-0,8,
wolframia 14-24, kromia 3-9, vanadiinia 0-1,8,
molybdeenia 0-5, kobolttia 0-5, mangaania
0,1-0,5 ja piitä 0,2-1 %. P. on kovaa
ja sen kovuus säilyy vielä 500°
kuumuudessa (tav. hiiliteräs menettää
kovuutensa jo 150°:ssa). Tästä johtuu, että p.
esim. sorvinteränä kestää paksumman
lastun ja suuremman leikkuunopeuden

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 17:50:11 2019 (aronsson) (diff) (history) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/pieni/3/0444.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free