Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Pikatuli-Pikkupyhät
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
kuin tavallinen työkaluteräs. Sen voittaa
leikkuukyvyssä vain stelliitti
(ks. t.). — P. karkaistaan 1,100-1,350°:n
ilmavirrassa.
Pikatuli, sekä jalkaväessä että
tykistössä käytännössä oleva mahdollisimman
nopea, mutta kuitenkin tarkkaan tähdätty
ampuminen.
Pikavaaka, vaaka jolla paino
määrätään punnuksia käyttämättä, tavalliseen
vaakaan verraten nopeasti. Tärkeimmät
lajit ovat jousivaaka, missä painon
mittaa kierteisjousen venymä, kierukkajousen
torsioni y. m., heilurivaaka,
missä vastapaino kohoaa painon mukaan
(esim. tav. kirjevaaka), luistivaaka,
missä tasapaino saadaan siirtämällä
vastapainoa, luistia, sekä puntari,
missä joko tukipiste tai vastapaino on
siirrettävä.
Pikee (ransk.), kaksinkertainen tai
aluslangoilla vahvistettu puuvillakangas,
jonka pinnassa on ripsimäisiä uurteita.
Pikeerata (ransk.), pistää, ärsyttää,
suututtaa; leikata kankaan reunaan lovia
eli kärkiä; istuttaa pieniä taimia.
Pike’s Peak [paiks pik],
vuorenhuippu Kalliovuorilla Coloradon
valtiossa; 4,312 m yli merenp. Hammasrata.
Piketti (ransk.), lähtövalmiina oleva
sotilas- tai poliisijoukko.
Piki, jäännös, joka saadaan, kun
tavallisesta tervasta tislataan pois
haihtuvat aineet l. n. s. p.-öljyt.
Kivihiilitervasta saadaan kovaa, keinotekoisen
asfaltin valmistukseen käytettyä p:eä.
Puutervan p:eä käytetään laivain tilkitsemiseen,
soihtuihin polttomassaksi ja taliin sekoitettuna
suutarinpieksi. — Juokseva p. sisältää
p:n ohella myös. p.-öljyjä.
Pikihiili, kivihiililaji, jonka
lohkopinta on melkein suoneton, sileä, käyrä
ja sametinmusta, muuten kannelhiilen
näköistä. — Pikilaastari, hartsista,
vahasta ja tervasta valmistettu laastari,
jota käytetään ihon ärsyttämiseksi
jonkin syvemmällä olevan kivun parantamiseksi.
— Pikisavi, orgaanisia aineita
runsaasti sisältävä musta, kuivana kova
ja kiiltävä savi. — Pikiöljy, tervaa
potaskan kera tislattaessa saatu,
puhtaana väritön, yleensä ruskeanmusta öljy;
käytetään eräiden voidelääkkeiden
valmistukseen, sääskien karkoitusaineena
ja haavavoiteena.
Pikkala, maatila Siuntiossa. Kuulunut
Flemingeille.
Pikkelsi (engl.) l. mixed pickles.
viinietikkaan pantu, vahvasti maustettu
vihannessalaatti.
Pikkolohuilu l. pikkuhuilu, mus.,
on viritykseltään oktaavia korkeampi
kuin tav. huilu. P:n nuotit merkitään
oktaavia alemmaksi kuin ne soivat.
Pikku entente, Tšekko-Slovakian,
Etelä-Slaavian ja Romaanian liitto
maailmansodan jälkeisen valtiollisen
asenan ylläpitämiseksi Keski-Euroopassa.
Pikkukiertotähdet, asteroidit (ks. t.).
Pikkukirkkoliike, Pohjoismaiden
evankeelisissa kansankirkoissa esiintyvä
pyrkimys, joka tarkoittaa uskonnollissiveellisen,
sielunhoidollisen ja seurakunnallisen toiminnan
tehostamista suurkaupungeissa ja niiden
esikaupungeissa. P. pyrkii suurten seurakuntien
jakamiseen pienempiin, n. 10,000 henkeä
käsittäviin, että jokaista 5,000 henkeä kohti
olisi oma pappi ja että pieniä kirkkoja
rakennettaisiin riittävästi. Liike alkoi
Tanskassa 1886 (edustaja siellä „Det
Köbenhavnske Kirkefond"), Ruotsissa
1895 (edustaja „Sällskapet för främjande
av kyrklig själavård i huvudstaden"),
Norjassa 1908 (edustaja „Kristiania
smaakirkeforening") ja Suomessa 1924
(edustajat „Helsingin Pikkukirkkoyhdistys"
ja „Viipurin Pikkukirkkoyhdistys").
Liikkeen palveluksessa on kirkon papit ja se
toimii käsikädessä seurakuntien kanssa
toimintamuotoinaan jumalanpalvelukset ja
monihaarainen seurakuntatyö.
[„Pikkukirkkoliike — — —" (1926);
„Seurakuntatyötä suurkaupungin
liepeillä, I-III".]
Pikkumitta, maitokaupassa 1 dl:n nimitys.
Pikkuperhoset (Microlepidoptera),
perhosryhmä, johon luetaan m. m.
koiperhoset ja kääriäiset (ks. n.).
Pikkuplaneetat, asteroidit (ks. t.).
Pikku Pukki, saari läh. Turkua; ulkoravintola.
Pikkupyhät, ne krist. kirkon pyhä- l.
juhlapäivät, joiden vieton esineenä eivät
ole pelastushistorian suuret tapahtumat.
Sellaisia on kat. kirkossa paljon, eri
pyhimysten muistoksi vietettyjä juhlia
y. m. Suomen kirkon viettämiä
pyhäpäiviä, joita voidaan pitää p:nä ovat:
Johannes Kastajan päivä (juhannus)
kesäk. 24 p., P. Mikaelin (Mikkelin) p.
syysk. 29 p. tai sitä seur. sunnuntaina,
pyhäinmiestenpäivä marrask. 1 p. tai sitä
seur. sunnuntaina, Stefanuksen (Tapanin)
p. jouluk. 26 p., sekä uudenvuodenpäivä.
Useissa evank. kirkoissa vietetään
lisäksi uskonpuhdistusjuhlaa sekä
kirkollista lähetys juhlaa. P:n joukkoon
voitaneen myös lukea n. s. kynttilänmessunpäivä
helmik. 2 p. tai sitä seur. sunnuntaina sekä
Marian ilmestyksen päivä, maalisk. 25 p.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
